Kolumnit Uutiset

Eläkepommi posahti jo

Isäni, yksityisyrittäjä, maksoi eläkemaksuja tietääkseni niin vähän kuin mahdollista. Peruste kuului, ettei hän uskonut saavansa juuri mitään eläkkeellä takaisin kuitenkaan. Olut maistui paremmin kuin liikunta, ja tupakkaa kului aski päivässä.

Nuukasti elettiin, farkut haettiin tehtaanmyymälästä ja pahanpäivän varalle säästettiin.

Ja oikeassahan hän oli, yrittäjän eläke-euro jäi melko tasan nollaan senttiin. Ehkä 70-vuotiaana sitä itse näkee, kuinka paljon eläkettä todella saa. Jos elinpäiviä riittää.

Vuonna 2007 eläkemenot olivat 17,7 miljardia ja vuonna 2014 jo 27,2 miljardia euroa. Kasvua on tullut vajaassa vuosikymmenessä yli 50 prosenttia.

Eläkepommi – se kauhea, pelätty ja väistelty – on siis jo posahtanut suomalaisten silmille, mutta ei tämä tästä paremmaksi muutu. Vuoteen 2025 mennessä eläkemaksuja joudutaan nostamaan vielä reilusti, mikäli talous- ja työllisyystilanne eivät kehity suotuisasti.

Suomen Kuvalehdessä (10/2017) valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander kuvailee, että eläkeasioissa kuljetaan veitsen terällä. Eläkejärjestelmässä maksujen korotuspaine näyttää Spolanderin mukaan pysyvän aisoissa, mutta mitään pessimistisiä kulkuja se ei kestä.

Mutta kuka muka uskoo, ettei mitään pessimististä ole talouteen luvassa sanotaanko seuraavaan 13 vuoteen? Koko globaali velkapommi tikittää, kauppasodista puhutaan avoimesti, valuuttasotaa käydään jo. Muun muassa.

Nykyisten eläkeläisten maksuihin kriisit eivät vaikuta. Kaksi-, kolme- ja nelikymppiset sen sijaan voivat varautua eläkepäiviin miten parhaiten kykenevät, mutta mihinkään reiluuteen tai sukupolvisopimuksiin ei kannata luottaa sekuntiakaan.

Nuorten aikuisten virallinen eläkeikä siirtyy aina vain kauemmas ja yhteiskunnalta tuleva eläke on aina vain pienempi. Tili ja vanhuudenvara tehdään, jos tehdään, pääsääntöisesti yrittämällä, hyväpalkkaisilla töillä, asunto- ja osakesijoituksilla tai perimällä.

Tätä taustaa vasten on oikeastaan hilpeää seurata sitä reiluuden nimiin vannovaa argumentaatiota, jota Kimmo Kiljusen (sd.) korkeampia eläkkeitä ajavan kansalaisaloitteen ympärillä vatvotaan. SK:n mukaan vuonna 1980 yksityissektorin palkansaajan kuukausiansioista perittiin 13,3 prosenttia eläkemaksuja, vuonna 2014 niitä perittiin 25,7 prosenttia.

Silti kaikki ovat kuvitelmissaan maksaneet omat eläkkeensä, ja on hävytöntä muuttaa eläkejärjestelmässä yhtään kohtaa.

Päivän lehti

6.6.2020