Uutiset

Eläkeputki poistuu vuodesta 2023 alkaen – tilalle kuukauden ylimääräinen irtisanomiskorvaus ja mahdollisuus palkkatukeen yli 55-vuotiaille työttömille

Hallitus poistaa niin sanotun eläkeputken eli työttömyysturvan lisäpäivät vuodesta 2023 alkaen. Putken poisto ei koske korona-ajan irtisanottuja eikä nykyisin eläkeputkessa olevia. Vuonna 1963 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jota uudistus koskee.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksineen esitteli ratkaisunsa eläkeputken poistamiseksi. Kuva: Arttu Laitala
Pääministeri Sanna Marin (sd.) hallituksineen esitteli ratkaisunsa eläkeputken poistamiseksi. Kuva: Arttu Laitala

Pääministeri Sanna Marin (sd.) pääsi yhdessä hallituspuolueiden johtoviisikon kanssa sopuun eläkeputken poistosta.

Uudistus alkaa vaikuttaa vuodesta 2023 ja ensimmäisenä osittain 1963 syntyneeseen ikäluokkaan. Työttömyysturvan lisäpäivien mahdollisuus poistuu kokonaan 1965 syntyneiltä.

Valtiovarainministeriö laskee eläkeputken poiston työllisyysvaikutukseksi 10 300 lisätyöllistä. Positiivinen vaikutus julkiseen talouteen on noin 165 miljoonaa euroa vuoden 2029 loppuun mennessä.

Marin sanoo, että hallituksen kokonaistavoite on 80 000 lisätyölliseen johtavat toimet kautensa aikana. Seuraavan kerran työllisyystoimista päätetään keväällä hallituksen puoliväliriihessä.

Myös pehmentäviä toimia

Eläkeputken poiston vaikutusta pehmennetään parantamalla yli 55-vuotiaiden asemaa työmarkkinoilla.

Irtisanotuille ikääntyville työntekijöille maksetaan ylimääräinen yhden kuukauden palkka ja kahden kuukauden koulutus työllisyysrahastosta, jota rahoittavat oma työnantaja ja muut työnantajat puoliksi. Yhteinen osa rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksua korottamalla.

Yli 55-vuotiaille työttömille mahdollistetaan 70 prosentin palkkatuki kymmenen kuukauden ajaksi.

Osa-aikatyön mahdollisuutta helpotetaan yli 55-vuotiaille.

Kokonaisuuden lainsäädäntö valmistellaan vielä kolmikantaisesti työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen kesken.

Puheenjohtajat tyytyväisiä kompromissiin

Keskustan puheenjohtaja, tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko pitää neuvoteltua kokonaisuutta myös kokeneiden työntekijöiden etuna.

– Toivon, että tämä viestii yrityksille, että kokeneita työntekijöitä arvostettaisiin nykyistä enemmän.

Saarikon mukaan on tärkeää, että julkinen talous jää voitolle ja työllisyys lisääntyy.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson myönsi, ettei päätös eläkeputken poistosta ollut puolueelle mieluisa.

Hän laske onnistumiseksi, ettei ratkaisu vaikuta vielä nykyisiin irtisanottuihin tai eläkeputkessa oleviin.

– Palkkatuella voi kerryttää työssäoloehtonsa, vaikka ei työllistyisi enää avoimille työmarkkinoille, Andersson muistuttaa.

Vihreiden puheenjohtajan, sisäministeri Maria Ohisalon mukaan eläkkeelle jääminen voi jatkossa toteutua yhä useammin porrastetusti, eikä enää yhdessä päivässä kokopäivätöistä eläkeläiseksi.

Vastaanotto vaihteli

Elinkeinoelämän keskusliitto EK piti hyvänä julkisen talouden vahvistumista.

EK kuitenkin piti yrityksille tulevaa uutta irtisanomismaksua huolestuttavana.

STTK piti esitystä tasapainoisena, vaikka se ei hyväksykään lisäpäivien poistoa. Työnantajien maksun kasvattaminen suojaa ikääntyviä työntekijöitä.

SAK oli pettynyt, ettei esityksessä kiinnitetty enempää huomiota ikääntyvien työssä jaksamiseen.

Työmarkkinajärjestöt yrittivät ensin

Työmarkkinajärjestöt yrittivät aiemmin saada sovittua eläkeputken poistamisesta.

Ne eivät kuitenkaan päässeet yhteisymmärrykseen, joten hallitus neuvotteli oman ratkaisunsa, kuten järjestöillä tiedossa oli.

Työmarkkinajärjestöjen neuvottelut päättyivät tuloksettomina marraskuun lopussa.

Eläkeputken poisto on yksi valtiovarainministeriön esittämä keino työllisyyden lisäämiseksi.

Hallitus pyrkii tekemään päätökset 80 000 lisätyöllisestä kautensa loppuun mennessä.

Tällainen on poistuva eläkeputki

Eläkeputki ei tarkoita eläkettä. Se tarkoittaa ikääntyneen työttömän ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joka jatkuu eläkeikään.

Oikeastaan kysymys on työttömyysputkesta, jolla tarkoitetaan lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden siirtämistä työttömyyden kautta eläkkeelle.

Tällöin henkilö saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta 65 vuoden eläkeikään asti 500 päivän rajan jälkeenkin.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan maksamisella 500 päivän rajan jälkeen tarkoitetaan työttömyysturvan niin sanottuja lisäpäiviä. Se edellyttää, että on täyttänyt tietyn ikärajan ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.

Lisäksi on täytynyt olla eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista.

Vuonna 1957–1960 syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa nykyisin 61-vuotiaana. Vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä se alkaa 62-vuotiaana.

Kun lisäpäivät poistetaan, työttömäksi jäänyt ikääntynyt henkilö putoaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan määräajan jälkeen työmarkkinatuelle samaan tapaan kuin muutkin. Ikääntyneen työllistyminen on kuitenkin paljon vaikeampaa kuin nuorempien.