Uutiset

Eläkeratkaisua ei pääse karkuun

Keskustelu suomalaisille sopivasta eläkkeellelähtöiästä ei päättynyt pääministerivaihdokseen eikä ole hautautunut työryhmiin odottamaan ensi keväänä muodostettavan hallituksen ohjelmaa. Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen sanoi viime perjantain Kansan Uutisten haastattelussa, että yleisen eläkeiän nosto on välttämätöntä. Hän muistutti, että Saksassa puhutaan jo 70 vuoden alaikärajasta, mutta ei sentään vaatinut sitä Suomeenkin.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) Rukan hangilla toissa keväänä saama idea eläkeiän nostamisesta nykyisestä 63 vuodesta 65 vuoteen torpattiin nopeasti. Asiaa selvittänyt työryhmäkin ajoi karille ja sen jälkeen hallitus hautasi eläkekysymyksen uusien työryhmien huomaan.

Yksikään vastuullinen taho suomalaisessa yhteiskunnassa ei vastusta työssäoloajan pidentämistä. Tosiasiat ovat kaikkien tiedossa ja ne myös tunnustetaan. Kansalaisten odotettavissa oleva elinikä kasvaa, väestö ikääntyy vauhdilla ja sen myötä huoltosuhde vinoutuu. Julkisen talouden kestävyysvaje kasvaa ja työeläkemaksuja on korotettava vuosi vuodelta, mikäli sovittu eläketaso aiotaan säilyttää.

Pääministeri Vanhasen ajatuksen saaman penseän vastaanoton perusteella Suomessa on tärkeätä, kuka eläke-esityksiä ylipäätään tekee. Tähän asti sen ovat omineet työmarkkinajärjestöt, jotka eivät siedä, että poliitikot astuvat niiden reviirille. Järjestöjen mielestä riittää, että hallitus ja eduskunta laativat sellaisia eläkelakeja kuin ne nuotittavat.

Yleisen eläkeiän alaraja määriteltiin viitisen vuotta sitten 63 vuodeksi. Tuolloin suomalaiset jättivät työelämän keskimäärin 59-vuotiaina, mutta nyttemmin töissä on alettu viihtyä tuota pidempään. Keskimääräinen eläkkeelle lähtöikä on yli 60 vuoden.

Mikäli vuonna 2005 asetetut tavoitteet toteutuisivat, keskustelu yleisestä eläkeiän nostosta ei olisi polttavan ajankohtainen. Toki muitakin keinoja työurien pidentämiseksi on olemassa. Hallitus päätti budjettiesityksessään tasata tietä nuorille, jotta he pääsisivät entistä mutkattomammin töihin tai opiskelemaan. Mikäli välivuosi peruskoulun ja opintojen välistä jää pois, työura kasvaa alkupäästään.

Kaikkea ei ole tehty myöskään työssä jaksamisen puolesta. Aivan liian moni työntekijä imaistaan kuiviin jo nuorena. Työuupumuksesta aiheutuva masennus on edelleenkin hyvin yleinen syy työkyvyttömyyseläkkeisiin. Lapsiperheiden huoltajille ja ikääntyville työntekijöille räätälöidyt työaikajärjestelyt olisivat mielekkäitä monessa mielessä. Kun perhetilanne otetaan huomioon myös työpaikalla, se kohentaisi erityisesti pienten lasten äitien asemaa työmarkkinoilla.

Ikääntyvillä työntekijöillä on keskeinen rooli yhteisössään paitsi ammattinsa osaajina myös opastamassa nuoria ja siirtämässä heille työhön liittyvää tietoa, jota ei kouluissa opita.

Keinoja työurien pidentämiseksi on olemassa, mutta tästä huolimatta päätöksiä eläkeiän korottamisesta ei pidä pelätä. Sitä ei pääse vaikenemalla karkuun.

Päivän lehti

17.1.2020