Uutiset

Eläkeuudistus: Suurin eläkevakuuttaja Keva jakautuisi kahtia – Maksaisi 10 miljardin euron myötäjäiset kuntatyöntekijöiden pitemmästä eliniästä

"Paljon vielä selvitettävää, mutta kuntien ja yksityisten eläkejärjestelmien yhdistäminen on henkivakuutus kunnille", sanoo toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Kuva: Jukka-Petteri Eronen
Kuva: Jukka-Petteri Eronen

Suomen suurin työeläkevakuuttaja Keva on valtavan muutoksen edessä, jos kunnallisen ja yksityisen sektorin työeläkejärjestelmien yhdistäminen toteutuu. Yhdistäminen on vireillä ja asiaa koskeva lainsäädäntö on tarkoitus saada vielä tällä hallituskaudella valmiiksi.

Yhdistäminen toteutettaisiin vuoden 2027 alusta.

– Kuntien kannalta kyse on henkivakuutuksesta tulevaisuutta vastaan, sanoo Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Keva on kunnista eläköityneiden ja kuntayhteisöjen palveluksessa olevien noin 900 000 ihmisen eläkeyhtiö. Sen lisäksi Keva huolehtii noin 300 000:n valtiolta, Kelasta tai kirkon palveluksesta eläkkeelle siirtyneen eläketurvasta.

Tulevaisuus näyttää kuitenkin varsin toisenlaiselta, jos Keva jaetaan kahtia: julkis-Kevaan jäisi vain julkisen sektorin eläkeläisten lisäeläketurvasta huolehtiminen, mikä tarkoittaa heidän yksityisen sektorin työntekijöitä parempaa eläketurvaa.

Muut 1,2 miljoonaa Kevan julkisen sektorin henkilöasiakasta siirtyisivät TyEL-Kevaan, joka jatkossa toimisi niin kuin yksityisen sektorin eläkeyhtiö. Työntekijät maksaisivat samaa eläkemaksua kuin ennenkin, mutta kunnat pääsisivät samalle viivalle yksityisen sektorin työnantajien kanssa.

– Tällainen näkymä olisi kunnilla vuodesta 2027 alkaen, mikäli hahmoteltu aikataulu toteutuu, sanoo Kietäväinen.

Hän korostaa, että kyse on eläkejärjestelmien yhdistämisestä, jolla ei ole käytännössä vaikutuksia kansalaisten eläke-etuuksiin.

Kuntatyöntekijöistä eläkeyhtiöille keskimääräistä suuremmat eläkemenot

Kuntatyönantajat maksavat nykyisin 3,95 prosenttiyksikköä korkeampaa eläkemaksua henkilöstöstään kuin yksityisen sektorin työnantajat.

Se johtuu joidenkin ammattialojen alemmasta eläkeiästä ja vanhoista eläkekarttumista. Yksi syy on lisäksi kunnista eläköityneiden, sekä miesten että erityisesti naisten yksityistä sektoria korkeampi eliniän odote.

Kuntatyöntekijät ovat siis pitkäikäisiä ja sen vuoksi eläkevakuutusyhtiön näkökulmasta kalliita asiakkaita. Kunta-alan naisvaltainen työntekijäkunta elää 0,7 vuotta pitempään kuin yksityisen sektorin työntekijät keskimäärin.

Tästä seuraa yhdistämissuunnitelman erikoisuus. Kunta-ala tai käytännössä Keva maksaisi alustavien laskelmien mukaan 10,5 miljardin euron myötäjäiset, neutralointimaksun, kun järjestelmät yhdistyvät.

Rahalla poistettaisiin järjestelmien yhdistymisestä seuraava työeläkemaksujen korotuspaine. Sen lisäksi julkis-Kevaan, kunta-alan rahoitettavaksi, jäisi noin 5 miljardin euron vastuut tyeliä paremmista eläkkeistä.

Jos kaikki menisi suunnitelmien mukaan, Kevan varallisuus riittäisi 10,5 miljardin euron neutralointimaksuun ja TyEL-Kevan rahoittamiseen.

Alustava laskelma on arvio. Yhdistämisessä on auki valtavan paljon asioita. Laskentaoletukset ovat ratkaisevia, esimerkiksi oletukset palkkasumman kehityksestä, sanoo Kietäväinen.

– Kaikki on vasta hahmotelmaa. Ratkaisevaa tietysti on, että TyEL-Kevalla on yhtiönä onnistumisen edellytykset, sanoo Kietäväinen.

Tarkoitus on, että vuoden 2027 jälkeen kilpailu avattaisiin paitsi kuntatyöntekijöiden eläkkeistä, myös TyEL-Keva pääsisi samalle viivalle kilpailemaan muiden eläkeyhtiöiden kanssa.

Kevan maksupohja rapautuu ja kilpailu kielletty yksityisen sektorin työntekijöistä

Miksi sitten Keva, eläkeyhtiöiden keskinäisessä tuottovertailussa hyvin pärjännyt ja taloudellisesti hyvässä kunnossa oleva yhtiö, lähtee tällaiseen järjestelyyn?

Kietäväinen nimeää useita syitä.

– Kuntapuolen palkkasumma supistuu. Koska Kevalta on kielletty kilpailu yksityisen sektorin asiakkaista, emme voi sieltä saada uusia asiakkaita. Kyse ei ole akuutista ongelmasta, mutta pitemmällä tähtäimellä epäsymmetrinen kilpailutilanne on mahdoton.

Yksityiset eläkeyhtiöt ovat kalastelleet muun muassa kuntien omistamia yhtiöitä ja yhteisöjä asiakkaakseen.

Lisäksi Kietäväinen sanoo, että rakennemuutosten ja suhdannevaihtelujen vuoksi olisi parempi, että työeläkejärjestelmä lepäisi leveämmillä hartioilla.

– Työeläkejärjestelmien yhdistäminen on oikeastaan ainoa keino saattaa kuntatyönantajien eläkemaksut yksityisen sektorin tasolle, hän sanoo.

Mutta isoja riskejäkin on. Jos esimerkiksi neutralointimaksu onkin 20 miljardia euroa, siitä lankeaa liian iso lasku kunnille ja viime kädessä veronmaksajille.

– Työryhmän laskelmat ja muut linjaukset ratkaisevat. Nyt lopullisten johtopäätösten teko Kevan näkökulmasta on vielä mahdotonta, sanoo Kietäväinen.

Hän tarkoittaa sosiaali- ja terveysministeriön asettamaa työryhmää, jossa yhdistämisen toteuttamisedellytyksiä selvitetään. Siellä on mukana myös Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

– Moni asia on kunnallisessa eläkejärjestelmässä hyvin, mutta on myös uhkia, erityisesti maksupohjan rapautuminen. Siksi olen sillä kannalla, että viedään yhdistäminen loppuun saakka, Punakallio sanoo.

Valtava varallisuuden siirto

Kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistäminen on valtava varallisuuden siirto järjestelmästä toiseen.

Koko työeläkejärjestelmässä kerättiin vuonna 2018 lakisääteisiä eläkemaksuja työnantajilta ja työntekijöiltä sekä valtiolta 25,7 miljardia euroa. Eläkkeitä maksettiin 27 miljardia euroa, noin miljardi euroa enemmän kuin edellisenä vuonna.

Eläkemaksut eivät riitä eläkemenoihin, vaan osa katetaan aiemmin kertyneillä eläkevaroilla ja niiden sijoitustuotoilla. Työeläkejärjestelmässä oli vuonna 2017 varoja 202,3 miljardia euroa, josta yksityisten eläkevarojen osuus oli 127,5 miljardia ja julkisen 74,8 miljardia euroa.

Kevassa eläkevastuurahaston koko on 52,3 miljardia euroa.