Kolumnit Uutiset

Elämme maailmassa, jossa ääni ratkaisee

Väärässä paikassa oleva ääni tuntuu usein melulta. Jos omat vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat, ääni koetaan häiritseväksi. Näin on sanonut Helsingin yliopiston dosentti Outi Ampuja.

Esimerkiksi kilometrien päähän kantautuvat kirkonkellon kumahdukset tai tehtaanpillin vihellys koetaan hyväksyttäviksi ääniksi, koska niillä on historiallisia kerroksia, sanotaan.

Hämeenlinnassa tunteita nostattaa pintaan Ahveniston moottorirata.

Viimeksi moottorirataa käsittelevässä Hämeen Sanomien lehtijutussa kerrottiin melumittausjärjestelmästä, jolla otetaan lukemia myös radan ulkopuolelta. Niiltä alueilta, joista on tullut eniten verbaalista melua moottorirataan liittyen.

Lukijapalautetta se poiki. Siitä, että olin vertaillut radalta kantautuvia desibelejä normaaliin asumiseen kuuluviin ääniin, kuten wc-pytyn huuhtomiseen (75dB) ja ruohonleikkuriin (90dB).

Palaute oli, että näitä ääniä ei mitenkään voi verrata 110 desibelin möykkään, joka palautteenantajaa häiritsee monta kuukautta vuoden aikana.

Palautteesta ei selvinnyt, oliko lähettäjä mitannut 110 dB:n lukemat kotonaan? Jos oli, niin luulisi, ettei möykkä enää häiritsisi. Jatkuvalle yli 90 desibelin melulle ilman kuulosuojaimia altistuminen aiheuttaa lähes poikkeuksetta pysyvän kuulovaurion.

Se ei ollut kuitenkaan jutun pointti, vaan se, että Poltinahontien lähistöllä radalta kantautuvaa melua on jo mitattu. Rataoperaattori Pertti Kurki-Suonion mukaan radasta johtuvaksi meluksi on mitattu 51 desibeliä asuinalueella, joka on lähimpänä rataa. Mainittakoon, että normaalin puheäänen voimakkuus on noin 60–70 desibeliä.

Mikä on ongelma, jos moottoriradan vastustajien vaatima alle 55 desibelin suositusraja alittuu asuinalueilla? Kenties se, että samaan aikaan Poltinahontien liikenne puskee 60–80 desibeliä päivittäin? Minä tiedän. Ei melun taso, vaan melun laatu. Ääni ratkaisee, kuten Voice of Finland -laulukilpailussa sanotaan.

Yli kolmanneksen Suomen väestöstä on arvioitu olevan erityisen meluherkkiä. Melulla ei kuitenkaan aina tarkoiteta kovaa ääntä. Se voi olla myös ääntä, joka saa karvat pystyyn. Esimerkiksi näkkärin rouskuttaminen tai kahvin ryystäminen voivat saada toisen verenpaineen koholle, joka pitkällä juoksulla lisää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Melua voi syntyä myös tyhjästä. Melu voi häiritä myös silloin, kun muut eivät sitä kuule.