Uutiset

Elintarvikejäte on taakka Euroopassa

Elintarvike on tulossa tiensä päähän. Ruokakauppa ei ole onnistunut myymään sitä asiakkailleen. Suurmyymälä lahjoittaa elintarvikkeen hyväntekeväisyyteen eikä tuhoa sitä.

Näin toimitaan vastaisuudessa Ranskassa, jossa suuret ruokakaupat ovat sitoutuneet tekemään sopimuksia paikallisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa.

Ranskan kansalliskokous hyväksyi toukokuussa lakiesityksen, joka kielsi suurmyymälöitä heittämästä myymättä jäänyttä ruokaa roskiin. Lain uskottiin parantavan köyhien asemaa. Pakettiin kuului myös kouluille ja yrityksille suunnattu opetusohjelma ruokajätteestä.

Lakiesitys kaatui perustuslakineuvoston vastustukseen, mutta hanke eteni viime viikolla toista reittiä. Kestävästä kehityksestä vastaava ministeri Ségolène Royal ilmoitti loppuviikosta Twitterissä, että ruokakaupat ovat nyt itse sitoutuneet sääntöön.

KANSALAISAKTIVISTIT ajavat Ranskassa kaatunutta lakia koko EU:n alueelle. Mukana ovat kuuden EU-maan aktiivit, Action contre la faim -järjestö ja Ranskan Punainen Risti. Change.org-verkkosivustolla aloite tavoittelee nyt miljoonaa allekirjoitusta, minkä jälkeen se voidaan ottaa unionin käsittelyyn eurooppalaisena kansalaisaloitteena.

Lakiesityksen isä on ranskalainen Arash Derambarsh, oikeistolainen kunnallispoliitikko Pariisin länsipuolelta.

Kriitikot ovat syyttäneet Derambarshia omien poliittisten tarkoitusperiensä edistämisestä ruokajätekampanjan kustannuksella. Derambarsh on kiistänyt väitteet.

– On totta, että tämänkaltaiset asiat yhdistetään yleensä vasemmistopoliitikkoihin. Mutta kun on kyse janosta ja nälästä, ei pitäisi olla minkäänlaista poliittista jakolinjaa, hän sanoi heinäkuussa brittilehti Guardianissa.

EU:n alueella menee joka vuosi jätteeksi lähes 100 miljoonaa tonnia ruokaa. Arvio on Euroopan komission, ja se on peräisin vuodelta 2012.

EU:n arvion mukaan jätekriisi voi paisua entisestään, jos mitään ei tehdä. Ruokajätteen määrä voi nousta yli 120 miljoonaan tonniin vuoteen 2020 mennessä.

Ruoan hävikin ja ruokajätteen määrä on samalla tasolla niin teollisuusmaissa kuin kehittyvissäkin valtioissa. Ne syntyvät kuitenkin eri vaiheissa. Teollisuusmaissa yli 40 prosenttia hävikistä syntyy sadonkorjuun aikana ja elintarvikkeiden käsittelyssä. Kehittyneissä valtioissa yli 40 prosenttia hävikistä syntyy vähittäismyynnin ja kuluttajan tasoilla.

Maailmanlaajuisesti lähes kolmannes ihmisen käyttöön tuotetusta ruoasta menee hukkaan. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan luku on 1,3 miljardia tonnia vuosittain.

Teollisuusmaiden ja kehittyvien valtioiden erot ovat kuitenkin selkeitä, kun ruokajätteen määrää tarkastellaan henkeä kohti. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa yksi ihminen tuottaa vuodessa noin 95–115 kiloa ruokajätettä. Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa jätteen määrä henkeä kohti on noin 6–11 kiloa vuodessa.

EUROOPAN LAAJUISEN lakiesityksen kannattajat uskovat, että nyt on uuden ruokajätelain yhdestoista hetki. Euroopan komissio valmistelee niin sanottua kiertotalouden strategiaa, joka on määrä julkistaa loppuvuonna. Pakettiin kuuluu lakiehdotuksia maakohtaisista jätetavoitteista.

Lakiesityksellä on myös vastustajansa. Ranskassa suurmyymälöitä edustava La Fédération du Commerce et de la Distribution kritisoi aiemmin Ranskan lakiesitystä, koska etujärjestön mukaan suuret myymälät tuottavat vain viisi prosenttia ruokajätteestä.

FAO seurasi Ranskan lakiesityksen etenemistä tarkkaan. FAO:n Save Food -hankkeen johtaja Robert Van Otterdijk arvioi, että Ranskan aloite voi johtaa siihen, että ruoan jälleenmyynnistä tulee aiempaa tehokkaampaa ja ruokapankkien toiminta kehittyy.

– Toivomme, että aloitteella on vaikutus koko toimitusketjuun, hän sanoo. Otterdijk viittaa ruoan talteenottoon ja jakeluun.

Hän uskoo, että Ranskan malli voi edistää keskustelua ruokajätteen taloudellisesta ja sosiaalisesta hintalapusta myös kuluttajan tasolla.

Laura Myllymäki

Asiasanat

Päivän lehti

3.4.2020