Uutiset

Elmon kala ja kirppu

Puinen onki ja mato ovat jääneet historiaan.

Lasten ongintakisoissa Saarijärven Saviniemessä näkyi lauantaina jos jonkinmoista neonväristä, modernia vapaa. Ja koukkuunkin pujotettiin madon sijasta kärpäsentoukkia.

Näin nuorena se sitten alkaa, välineurheilu.


Kolme kalaa vartissa

Kaksi pientä välineurheilijaa, neljävuotias Elmo ja kuusivuotias Topi Kinnari iskevät kolmemetriset vapansa järveen ja aloittavat onginnan.

Kuluu noin minuutti, ja Topi nostaa järvestä ensimmäisen kalan, alle kymmensenttisen salakan.

Seuraavan kymmenen minuutin sisään sama tapahtuu kahdesti uudelleen.

Äiti-Lauralla ja isä-Terolla riittää työtä.

Miten näissä on näin pienet koukut, ihmettelee isä, ja selvittää perään solmuun mennyttä siimaa.

Topi heittää siimansa naapuripojan selkään, ja kohta saman tekee Elmo isoveljelle.

Kunnon välineiden lisäksi tässä lajissa tarvitaan laajat huoltojoukot.


Totuus kalasta ja vavasta

Sitten Elmokin saa ensimmäisen kalansa.

-Onko tämä muikku?

-Ei, salakka.

Salakka ilahduttaa hetken, mutta oikeasti Elmo haluaisi järvestä paljon isommalta vaikuttavan kalan. Vesikirpun.

Ehkä pojat eivät olekaan ihan vielä ammattilaisia.

Ja itse asiassa uutuuttaan kiiltelevät vavatkin on ostettu halpakaupasta hintaan 3.20, paljastaa lasten isä.


Ennätysmäärä narraajia

Oikeasti onkiminen taitaakin olla vain hauskaa.

Ainakin siitä päätellen, että Lopen Seudun Kalavireen järjestämään tapahtumaan osallistui kaikkien vuosien ennätysmäärä onkijoita, 97 alle 19-vuotiasta.

Se on paljon, sillä puheenjohtaja Pertti Oksasen mukaan muiden seurojen vastaaviin kilpailuihin osallistuu yleensä 10-20 harrastajaa. (Häsa)