Uutiset

Elokuussa Suomi luopuu etätyösuosituksesta ja höllentää tapahtumarajoituksia – THL: riski toiseen korona-aaltoon olemassa

Koronavirusrajoituksia puretaan elokuussa. Osa asiantuntijoista on ilmaissut huolensa siitä, että ihmiskontaktien kasvaminen lisää toisen korona-aallon riskiä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomen koronatilanne on vakaa. Kuvassa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta (vasemmalla) ja terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen. Kuva: Mauri Ratilainen
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomen koronatilanne on vakaa. Kuvassa THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta (vasemmalla) ja terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen. Kuva: Mauri Ratilainen

Kuun vaihde tuo mukanaan taas uusia muutoksia koronarajoituksiin.

Elokuun ensimmäisestä päivästä alkaen yli 500 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on sallittua sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa.

Samaten etätyösuositus päättyy 1. elokuuta alkaen. Toukokuussa julkaistun Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön Eurofoundin selvityksen mukaan suomalaisista työssäkäyvistä lähes 60 prosenttia siirtyi kevään aikana etätöihin.

Keväällä hetkeksi kokonaan suljettu yhteiskunta on avautunut uudestaan askel kerrallaan.

Korona ei kuitenkaan ole kadonnut maailmasta minnekään. Maailman terveysjärjestö WHO kertoi perjantaina ennätysmäärästä uusia vuorokautisia koronavirustartuntoja.

Mitä enemmän ihmiskontakteja, sitä suurempi tartuntariski

Monet suomalaiset asiantuntijat ovat ilmaisseet huolensa koronaepidemian uudesta noususta rajoitusten löyhentämisen myötä.

Toisen korona-aallon tuloa syksylle on ennustettu ensin varovasti, sitten yhä painavammin äänenpainoin. Esimerkiksi Talouselämän haastattelussa (23.7.) kolme Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin lääkäriä ilmoitti pitävänsä toista korona-aaltoa todennäköisenä.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kantana on, että toinen aalto on mahdollinen.

– Kaikki ne asiat, jotka lisäävät ihmisten kontaktia, lisäävät riskiä sille, että epidemia lähtee voimakkaana käyntiin. Siitä ei pääse mihinkään, THL:n terveysturvallisuusjohtaja Mika Salminen sanoo.

– Kaikki tehdään sen eteen, ettei näin kävisi. Sitä ei pystytä täysin sulkemaan pois.

Mitä enemmän ihmiset viettävät aikaa toistensa läheisyydessä, sitä suuremmaksi tartuntariski siis kasvaa.

Isommat yleisötilaisuudet tarkoittavat yhä suurempia ihmismassoja, etätyösuosituksen päättyminen lisää työmatkalaisia joukkoliikenteessä ja kohtaamisia työpaikoilla.

Syksystä tiedetään varmasti jo se, että hengitystieinfektioiden määrä yleensä kasvaa.

Näin voi käydä myös koronaviruksen kanssa. Varmaa se ei silti ole, sillä tauti liikkuu maailmalla nyt ensimmäistä kertaa.

– Ennustaminen on vaikeaa. Riski on kuitenkin suurempi, ja johtuu myös talven tulosta, Salminen sanoo.

Tietoa jo on, tarkka mallinnus arvailua

THL:n mukaan Suomen koronavirusepidemiatilanne on vakaa, vaikka uusien tartuntojen laskusuunta onkin pysähtynyt.

Sunnuntaina THL tiedotti viidestä uudesta tartunnasta. Yhteensä tartuntoja on todettu Suomessa epidemian alusta 7393 kappaletta.

Syksylle THL:llä ei ole olemassa uusia epidemiamallinnuksia. Aiemmin keväällä tehdyt ennusteet kattavat jo syksyn. THL:n mallinnukset ovat myös saaneet kritiikkiä osakseen.

Tässä tilanteessa auttaa Mika Salmisen mukaan matemaattisen mallin sijaan ennemmin kokemus ja maalaisjärki.

Hän sanoo, että tietoa sinänsä on jo tarpeeksi. Tarkka mallintaminen on ennemmin arvailua.

– On jo nähty muista maista, mikä tilanne voi olla, jos torjuntakeinot eivät pure.

– Jos mitään ei tehdä, vaan annetaan taudin levitä hallitsemattomasti ilman laajaa testausta ja kontaktien tunnistamista, silloin tulee paljon sairastumisia, tehohoitojaksoja ja myös jonkin verran kuolemia.

Mitä nyt pitäisi sitten tehdä?

Salmisen mukaan Suomen tilanteessa tärkein toimi on löytää tartunnan saaneet, asettaa heidät karanteeniin ja selvittää, ketkä ovat voineet altistua tartunnalle. Näin mahdollisen toisen aallon vaikutus jäisi pienemmäksi

Tärkeää on myös, että koronavirustesteihin hakeudutaan matalalla kynnyksellä ja jos hengitystieinfektio-oireita on, pitää testituloksia odottaessa pysyä kotona.

Tuttu mantra on edelleen voimassa: testaa, jäljitä ja eristä.

Suomen testaamiskapasiteettia Salminen kuvaa hyväksi: tarpeen vaatiessa koko maan laboratorioissa voi tehdä päivässä 13 000 testiä. Nyt viimeisten viikkojen ajan testejä on tehty noin 4000–5000 per päivä.

Altistuneiden jäljittämisen avuksi on lupailtu kännykkäsovellusta. Se julkaistaan Salmisen mukaan elokuun loppuun mennessä.

Koulu vaikuttaa vanhempien tapaamisten kautta

Koulujen syyslukukausi käynnistyy lähes kaikissa peruskouluissa viikolla 33, yleisimmin 12. elokuuta. Opetuksen on ilmoitettu järjestyvän syksyllä lähtökohtaisesti lähiopetuksena.

Mikä vaikutus koulujen alkamisella on koronavirustilanteeseen?

– Koska meillä on nyt niin hyvä tilanne, se ei välttämättä vaikuta ihan hirveästi. Vaikutus syntyy ennemmin siitä, että vanhempien väliset kontaktit kasvavat, Salminen sanoo.

Lasten koronavirustartunnoista valtaosa on lieviä, hän painottaa.

– Epidemiologisesti katsottuna lasten osuus tartunnan levittäjänä näyttää olevan pieni. Kun laitetaan vaakakuppiin se, että koulunkäynti on äärimmäisen tärkeää lapsen kehitykselle, se ei ole ensimmäinen keino, johon tartuttaisiin.

Salminen nostaa esille Ruotsin tilanteen. Vaikka Ruotsi ei hänestä ”ole ollut kaikissa asioissa paras esimerkki”, maa piti koulut avoinna epidemian ajan. Sen perusteella koulujen aukiolo ei ole riskitekijä vakavien tartuntojen suhteen.

Sairaanhoitopiirit tarvitsevat työvoimaa ihmisten jäljittämiseen

Helsingin Sanomien haastattelussa (25.7.) Husin dosentti ja apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen sanoi pitävänsä yli 500 hengen yleisötilaisuuksien sallimista riskinä.

Jos toinen aalto huolettaa, miksi rajoituksia silti vain entisestään puretaan? Eikö rajoituksia pitäisi ennemmin kiristää?

Mika Salmisen mukaan kysymys ei ole sellainen, jonka voisi noin vain päättää.

– Tähän liittyy käytännön syitä ja lakiteknisiä syitä. Hallitus tekee kokonaisarviota siitä, missä olosuhteissa Suomi pärjää. Täytyy katsoa kokonaiskuvaa: jos täydellä yhteiskunnan sululla mentäisiin kovin pitkään, tulisi siitä lopulta suurempia haittoja kuin koronahaitat, Salminen sanoo.

Keväällä tehdyt rajoitustoimet olivat rajuja. Yhteiskunnan sulkemisen mahdollisti valmiuslaki, joka antoi hallitukselle erityisvaltuuksia. Valmiuslaki ei ole enää voimassa, sillä sille ei katsottu olevan edellytyksiä.

Mika Salmisen mukaan tarvittaviin rajoituksiin ei tosin tarvita valmiuslakiakaan.

– Tartuntatautilakiin on tehty muutoksia, jotka antavat alueellista päätäntävaltaa sille, että joitakin toimintoja voi tarvittaessa sulkea. Tästä aluehallintovirasto voi päättää tartuntatautiviranomaisten kanssa.

Salmisen mukaan sairaanhoitopiireissä tulisi varautua siihen, että tapausmäärät saattavat nousta.

Silloin tarvitaan työvoimaa ihmisten jäljittämiseen ja asettamiseen karanteeniin.

– Sellaista tilannetta ei saa tulla, että nostetaan kädet ylös, ettei pysty. Se johtaa siihen, että epidemia leviää ja joudutaan taas ottamaan kovat keinot käyttöön.

Jos tilanne taas huonontuu nopeasti, edessä voi olla paluu koviin rajoituksiin.

Se on viime käden keino, Salminen sanoo. Laajalla sulkemisella on huomattavia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja lopulta myös kansalaisten terveyteen.

Tuhoisinta olisi välinpitämättömyys ohjeista

HS:n haastattelussa (25.7.) sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila totesi yli 500 hengen yleisötilaisuuksien sallimisen järkevyyden riippuvan siitä, ”miten tilaisuuden järjestäjät pystyvät toteuttamaan turvavälejä ja miten osallistujat noudattavat niitä”.

– Monet asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että kontaktien kasvaessa riskit lisääntyy. Nyt meitä auttaa se, että ihmisten pitäisi jo tietää, miten toimia, Mika Salminen sanoo.

– Vaikka tulisikin uudelleen käynnistyminen epidemiassa, ei pidä ajatella, että se tuli ja antaa mennä vaan, vaan pitää jatkaa jo hyväksi havaittuja torjuntatoimia.

Suomessa epidemian uuden syttymisen kannalta tuhoisinta olisi, jos kukaan ei enää välittäisi annetuista ohjeista. Tähän Salminen ei tosin halua uskoa.

Maailmalla on kuitenkin varoittavia esimerkkejä.

– Yhdysvalloissa on käynyt juuri niin, että asenne muuttui vähän välinpitämättömäksi, osittain siksi, että paikallisten viranomaisten ja päättäjien viesti oli niin ristiriitainen. Siellä rajoituksia poistettiin liian aikaisin ja optimistisin toivein.

Yhdysvalloissa on Johns Hopkins -yliopiston mukaan vahvistettu liki 4,2 miljoonaa koronavirustartuntaa. Tautiin on kuollut yli 146 000 yhdysvaltalaista.

Vaikka yhteiskunta rajoittaa liikkumista ja olemista nyt aiempaa vähemmän, kansalaisen tulisi viranomaisten mukaan tehdä oma osansa: malttaa pitää turvavälejä, pestä käsiä ja oireiden ilmantuessa pysyä kotona.

Maskisuositusta saatetaan katsoa uudelleen

Entäpä kiistellyt kasvomaskit, voiko niitä käyttää yhdessä sallivampien rajoitusten kanssa?

– Kantahan ei ole missään vaiheessa ollut sellainen, ettei maskeista voisi olla mitään hyötyä. Maski ei rutiinikäytössä suojaa itseä muiden tartunnoilta, mutta näyttöä on siitä, että se voi estää muiden tartuttamista, Mika Salminen sanoo.

Hän ei usko siihen, että Suomessa tulisi varsinaista maskipakkoa. Vahvan suosituksen sen käytöstä voi antaa, jos tarve sitä vaatii.

Koska tartuntoja on Suomessa nyt niin vähän, sen käytön vaatiminen koko ajan olisi Salmisesta ”kova vaatimus”.

– Jos tilanne syksyllä näyttää siltä, että tapausmäärät lähtisivät kasvuun, tai jos ihmiset ovat paljon töissä ja kulkevat paljon julkisilla, tarkastelemme suositusta uudelleen.

Maskia voi tietenkin käyttää jo nyt, Salminen sanoo.

– Vähänkään oireisena pitää hakeutua testiin ja olla menemättä sitä enempää ihmisten ilmoille.

Vaikka jotain ei ole kielletty, sitä ei tarvitse tehdä

Mika Salminen sanoo, että vaikka kaikkea ei olekaan enää kielletty, ei kaikkea toisaalta tarvitse nimenomaisesti tehdä.

– Jokainen voi nyt miettiä, kannattaako mennä isoihin tapahtumiin tai sitä, onko nyt ihan välttämätöntä lähteä lomareissulle ulkomaille.

Ovatko matalat tartuntaluvut saaneet meidät luottamaan siihen, että tilanne jatkuu tulevaisuudessakin hyvänä?

Salmisen mukaan ihminen ei voi olla koko ajan huolissaan.

Fakta on kuitenkin se, että koronavirusta on maailmalla runsaasti. Suomessa ei voi siis tuudittautua siihen, että tilanne olisi ohi.

– Ollaan iloisia siitä, että tilanne on tällä hetkellä hyvä ja tehdään parhaamme sen eteen, että se säilyy hyvänä.

Elokuu tuo muutoksia tapahtumiin ja työhön

Hallituksen suositus laajasta etätyön tekemisestä päättyy 1. elokuuta. Asiaa arvioidaan uudestaan, jos epidemiatilanne sitä edellyttää.

Yli 500 hengen yleisötilaisuuksien ja yleisten kokousten järjestäminen on sallittua 1.8. alkaen sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa, jos niissä noudatetaan THL:n ja opetus- ja kulttuuriministeriön antamaa ohjetta virustartuntojen ehkäisemisestä.

Ohjeessa kehotetaan muun muassa huolehtimaan hygieniasta ja ylläpitämään 1–2 metrin turvavälit henkilöiden välillä.

Tilaisuuden järjestäjän vastuulla on huolehtia siitä, että tapahtuma järjestetään osallistujille turvallisella tavalla.

Jos tilaisuus on anniskelualueella, järjestäjän pitää huolehtia ravintolatoimintaa koskevista velvollisuuksista. Esimerkiksi jokaisella asiakkaalla pitää olla oma istumapaikka.

Nämä määräykset ovat velvoittavia yli 500 hengen tilaisuuksissa. Aluehallintovirastot ja valtioneuvosto suosittelevat turvavälin ja hygieniajärjestelyiden noudattamista myös alle 500 hengen tilaisuuksissa ja yksityistilaisuuksissa.

Alle 500 hengen yleisötilaisuuksien järjestäminen on ollut sallittua erityisjärjestelyin kesäkuusta alkaen.

Päivän lehti

5.8.2020