Uutiset

Elvytysrahat vihreään tulevaisuuteen – "On yritysten ja koko Suomen asia ratkaista, miten homma saadaan rokkaamaan"

Suomalaisyrityksissä on valmiutta laittaa jopa yli miljardi euroa erilaisiin kehityshankkeisiin. EK ja suuret suomalaisyritykset toivovat, että elvytysrahat laitetaan hankkeisiin, jotka lisäävät kilpailukykyä ja tukevat vihreää kasvua.
Cargotechin toimitusjohtaja Mikko Vehviläisen mukaan elvytysrahaa on käytettävä sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka luovat uusia menestysmahdollisuuksia. Kuva: Tomi Vuokola
Cargotechin toimitusjohtaja Mikko Vehviläisen mukaan elvytysrahaa on käytettävä sellaisten hankkeiden tukemiseen, jotka luovat uusia menestysmahdollisuuksia. Kuva: Tomi Vuokola

Suurten suomalaisyritysten toimitusjohtajien mukaan yrityksille tarkoitettua elvytysrahoitusta on suunnattava hankkeisiin, jotka edistävät muun muassa digitalisaatiota, kestävää kehitystä ja hiilineutraalisuutta.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tavoite on, että syksyn budjettiriihessä tutkimus- ja kehitystoimintaan suunnattaisiin kansallista rahoitusta 160 miljoonaa euroa. Summa jakautuisi eri ohjelmien kautta suurten sekä pienten ja keskisuurten yritysten innovaatiotoiminnan tukemiseen.

– Nämä rahat eivät ole valtionvarainministerin Matti Vanhasen (kesk.) esittelemässä budjetissa, mutta haluamme nostaa esille sitä, että yrityksissä on juuri nyt tehtävä mittavia investointihankkeita, joihin tarvitaan myös julkista rahaa. Koronakriisi näytti, että monilla yrityksillä on halu kehittää omaa toimintaansa ja rakentaa koronan jälkeistä maailmaa, digijohtaja Taina Susiluoto EK:sta sanoo.

Lastaustoiminnan tehottomuus maksaa miljardeja

Lastin- ja kuormantavarakäsittelylaitteisiin erikoistuneen Cargotechin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen mukaan kyse on suuremmasta asiasta kuin yksittäisestä budjetista ja siihen varatuista määrärahoista.

Kyse on siitä, että niin kansallisia kuin EU:n myöntämiä elvytysrahoja käytetään hankkeisiin, jotka lisäävät suomalaisyritysten mahdollisuutta kansainvälistyä ja digitalisoida omia prosessejaan. Tämä toisi kasvua pidemmällä aikavälillä ja lisäisi suomalaisyritysten mahdollisuuksia menestyä entistä paremmin kansainvälisesti.

– Elvytysrahaa pitää käyttää sellaisiin asioihin, jotka tukevat kestävää kehitystä ja hiilineutraalisuutta. Näiden ympärillä on valtavasti kasvumahdollisuuksia, joten kyse ei ole vain apurahoista, vaan siitä, että tukea kohdistetaan oikeisiin hankkeisiin, jotka lisäävät yritysten ja Suomen kilpailukykyä, hän sanoo.

Vehviläinen nostaa esille sen tosiasian, että digitalisaation kehitys ei ole Euroopassa mennyt yhtä nopeasti eteenpäin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa tai Kiinassa, joten kehittämiskohteita riittää.

– Euroopassa on enemmän perinteistä yritykseltä yritykselle -teollisuus, joka on digitalisoitunut hitaammin. Yhdysvalloissa kehitys on ollut kuluttajapohjaista ja siksi se on ollut nopeampaa. Nyt esimeriksi suomalaisella ohjelmistoteollisuudella on loistava mahdollisuus kasvuun, kun perinteiset teollisuuden alatkin digitalisoivat toimintojaan.

Esimerkkinä hän käyttää johtamaansa pörssiyhtiötä, jossa oikeanlaisella kehitystoiminnalla saavutettaisiin niin taloudellisia kuin ympäristöllisiä etuja.

– Logistiikka-ala on maailman suurimpia aloja, mutta samalla myös saastuttavampia toimialoja. Emme myöskään ole toimialalla vielä kypsiä, sillä tehottomassa lastaustoiminnassa, siinä miten kontit saadaan laivoihin ja laivoista ulos, menee hukkaan 17 miljardia euroa, hän sanoo.

Homma rokkaamaan yhdessä

Varustelekan toimitusjohtaja Jari Laine edustaa pienempää yritystä, joka on onnistunut laajentamaan verkkokauppaansa Suomen rajojen ulkopuolelle.

Hän sanoo, että heidän menestystään on tukenut muun muassa toiminnan ketteryys sekä työntekijöiden korkea koulutustaso ja osaaminen.

– En sano, että meidän temppumme ovat ainoita oikeita, mutta nyt on hyvä aika miettiä, miten saamme kasvua aikaan. Ajatus on se, että lähdemme yhdessä hakemaan kasvua uusilla tavoilla. On yrityskentän ja koko Suomen asia ratkaista, miten tämä homma saadaan rokkaamaan tulevaisuudessa, Laine sanoo.

Laineen mukaan koko yritystoiminnan kehittämisen tärkein haaste on ilmastonmuutoksen torjuminen ja tämän pitää näkyä siinä, miten elvytysrahoja käytetään.

– Jos me lähdemme elvyttämään, on investoitava tulevaisuuteen. On mietittävä sellaisia palveluita ja toimintamalleja, jotka ovat sidoksissa ympäristön ja ihmisten henkiseen hyvinvointiin, hän sanoo.

Budjettiriihen odotukset

Johtavat suomalaisyritykset hakevat yhdessä keinoja siihen, kuinka yritykset voisivat kasvattaa etumatkaansa digitalisaatiossa ja vihreässä taloudessa.

Yhteistyöhankkeessa ovat mukana ABB, Finnair, KoneCranes, Kreab, Nokia, Wärtsilä, VTT, OP-ryhmä, Cargotech, Neste, Varusteleka ja Fortum.

EK tavoittelee budjettiriihessä 160 miljoonan lisärahoitusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan.

Rahoitus jakautuisi seuraavasti: Business Finlandin hallinnoiman veturiyritys-haasteeseen 100 miljoonaa, pienten ja keskisuurten yritysten digi-hankkeisiin 20 miljoonaa euroa ja tekoälyn kehittämiseen 40 miljoonaa euroa.

EK:n mukaan suomalaisyritykset ovat valmiita tekemään jopa 1,5 miljardin euron arvosta investointeja.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan BKT-osuuden tulisi olla neljä prosenttia, jotta Suomi nousisi takaisin innovaatioiden kärkimaahan.

Päivän lehti

21.9.2020

Fingerpori

comic