Kolumnit Uutiset

Enää tämän kerran!

Maantienvärinen. Lähinnä sellainen on hiusteni väri luonnostaan.

Aina välillä annan oman värini (tai siis värittömyyteni) tulla esiin, mutta jossain vaiheessa menee hermo. Kun on erityisen kyllästynyt peilikuvaansa, hiusten värjäyksellä saa pikaisen avun.

Värjään hiuksiani myös siksi, että käsittely saa ne karkeammiksi ja antaa kuontalolleni ryhtiä.

Mutta välillä arveluttaa. Kerran sain vaalennuksen jälkeen pahannäköisen ihottuman ja piti käydä lääkärissä. Yksi tuttavani joutui puolestaan jopa sairaalaan hiusväristä saamansa allergisen reaktion takia.

Hiusvärit onkin todettu erittäin ongelmallisiksi kosmetiikkatuotteiksi. Ne aiheuttavat vakaviakin allergisia reaktioita. Mitä enemmän ihminen käyttää näitä aineita, sen suuremmaksi riski kasvaa.

Siksi jo vuosien ajan on suositeltu, etteivät alle 16-vuotiaat värjäisi hiuksiaan. Monet kampaamot noudattavatkin suositusta, mutta aina on niitä, jotka eivät sano ei maksavalle asiakkaalle. Sitä paitsi nuori voi värjätä tukkansa itsekin, jos kampaaja ei siihen suostu.

Alle 16-vuotias ei tietysti tiedä tai välitä riskeistä, mutta vanhempien ja kampaajien pitäisi välittää. Lapsen iho on ohuempi kuin aikuisen, joten värjäyksen aiheuttama riskikin on lapsille suurempi.

Hiusvärien ongelmista puhutaan julkisuudessa hirveän vähän. Tuntuu, että riskit halutaan painaa taka-alalle, kun niin monille naisille (ja joillekin miehillekin) hiusten värjäys on lähes yhtä itsestään selvää kuin niiden pesu.

Jos värjäyksessä ei päästä ongelmallisista aineista eroon, meitä voi odottaa harmaa tulevaisuus. Monien hiukset alkavat harmaantua tai vähintään menettää alkuperäistä väriään jo nelikymppisenä. Jos allergiat lisääntyvät, yhä useampi meistä joutuu luopumaan värjäämisestä ja tyytymään luonnolliseen hiusväriinsä.

Värjäyksessä ongelmallisin aine on PPD ja sen johdannaiset. On kerrottu, että kaikki kampaamo- ja kotivärit sisältävät tätä kemikaalia. Poikkeuksena ovat erityiset kasvivärit, joita ei kuitenkaan pidetä yhtä tehokkaina kuin PPD-värejä. Erityisvärejä ei saa kaikista kampaamoista, ja niillä värjääminen myös maksaa enemmän.

Joten olen dilemman edessä. Kerran yksi kampaaja oikein parahti, kun epäröin värin ottamista. ”Ethän sinä nyt voi tuollaisenakaan jatkaa!” No, aina välillä voin, vaikkei peilikuva miellytäkään. Mutta sitten menee hermo.

Marssin kampaajalle, mutta lupaan itselleni: Enää tämän kerran!