Uutiset

Energiaperhe valaistuu mittarilla

– On tullut tunne, että tällaiset mittarit kuuluisivat lakisääteisenä kaikille. Tuijottelemme niitä koko ajan, toteaa Heidi Kyrö.

– Jonkun verran olen kiinnittänyt huomiota sähkönkulutukseen aiemminkin, mutta oikeasti valaistuin vasta nyt!

Laulaja Kyrö perheineen osallistuu Vattenfallin tämän vuoden Energiaperhe-kisaan, jossa seurataan kolmen talouden energiansäästöponnisteluita. Kyrön heitto lakisääteisyydestä on lähempänä totuutta kuin hän ehkä osasi ajatellakaan, sillä sähkömarkkina-asetuksen mukaisesti vuoteen 2014 mennessä valtaosa käyttöpaikoista pitää olla varustettu tuntiperusteisella kulutusmittarilla.

Ei toki yhtä ammattimaisilla malleilla, mitä Kyrön kotiin on asennettu, mutta kuitenkin.

– Ei voi millään tietää, mitä mikin sähkölaite oikeasti kuluttaa ennen kuin näkee piikit. Meillä ahaa-elämyksiä on tullut paljon. Esimerkiksi ulkovalojen kulutus oli järkytys, Kyrö kertoo.


Hyödyttää kaikkia

Suomi ottaa ensimmäisenä maailmassa käyttöön sähkön tuntiperusteisen mittaamisen pienemmissäkin käyttöpaikoissa. Ruotsissa ja Norjassa asiassa on edetty jo aiemmin, mutta siellä verkkoyhtiöiden velvoite ei koske kuin suuria sähkönkäyttäjiä.

Tuntiperusteisen mittaamisen uskotaan hyödyttävän kaikkia sähkömarkkinoiden osapuolia: myyjiä, ostajia ja verkkoyhtiöitä. Tutkimusten perusteella odotetaan, että tarkka sähkölasku vähentäisi kulutusta noin 5-15 prosenttia, yhden terawattitunnin verran. Se vastaa noin kahdeksasosaa Loviisan ydinvoimalan vuosituotannosta.

– Säästötavoite on kova, mutta en sanoisi sitä epärealistiseksi, arvioi LNI Verkon asiakasjohtaja Ville Sihvola.

LNI:n (ex-Vattenfall Verkon) toimialueella on asennettu jo noin 400 000 käytössä olevaa tuntimittaria. Fortumilla Kanta-Hämeessä asennukset ovat loppuvaiheessa Riihimäellä.

Fortumin mittareista ei kuitenkaan toimiteta asetuksen mukaista dataa vielä kuluttajille, mistä on kanneltu oikeuskanslerille. Selvityspyynnön on tehnyt Helsingin Energian sähkönmyynnin johtaja Jukka Niemi.

– Meidän näkemyksemme mukaan mittarimme eivät ole vielä tuntimittauslaitteita, sillä niistä puuttuu tietojärjestelmä, jolla tietoa voitaisiin jakaa. Kyse on valtavasta it-projektista, selittää Fortumin Älyboksi-hankkeen viestintäpäällikkö Miriikka Laakkonen.


Kodista tulee älykäs

LNI-verkon asiakkaista noin 150 000 on rekisteröitynyt nettipalveluun, jossa kulutustaan voi seurata pienellä viiveellä.

– Aktiivikäyttäjiä on kymmenisen prosenttia 400 000 asiakkaasta. Tammi-helmikuun pakkasilla erityisesti sähkölämmittäjiä kiinnosti, Ville Sihvola kertoo.

Ajatus energiansäästöstä perustuu siihen, että kulutustietoisuuden kasvun myötä ihmiset huomaavat sähkösyöppönsä. Kokonaissäästöä merkittävämpänä asiana pidetään, että ihmiset huomaavat jatkossa paremmin kulutuksen huiput ja voivat tasoittaa energiankäyttöään. Kulutushuippujen aikana sähkö tuotetaan varavoimaloissa saastuttavimmilla tuotantomuodoilla, kuten hiilellä.

– Toistaiseksi on-line-seuranta on konkreettisin esimerkki tuntimittauksen mukanaan tuomista palveluista, mutta paljon on kehitteillä lähivuosina. Lähivuosina kotiautomaation lisääntyessä mittari ja talo pelaavat yhteen säätäen ilmastoinnin ja lämmityksen aina edullisimmalla tavalla, Sihvola näkee. (HäSa)