Uutiset

Ennätyssadosta ei nyt ole pelkoa

Kesän kasvukauden edetessä kohti sadonkorjuuta ensimmäiset arviot sadon laadusta ja määrästä sekä myös markkinoista on sanottu julki. Kuva on epäyhtenäinen monessakin suhteessa.

Jo nyt, heinäkuun lopussa on varmaa, ettei viime vuoden kaltaista ennätyssatoa ole pelloilta korjattavissa. Vilja-alat ovat viime vuosien heikon hinnan takia pienentyneet ja monilla viljatiloilla öljykasvien hehtaarit ovat viime vuodesta tuntuvasti kasvaneet. Perinteisistä viljakasveista vehnä on lisännyt suosiotaan kauran ja ohran kustannuksella.

Erikoiskasvien, kuten sokerijuurikkaan ja perunan pinta-alat ovat teollisuuden järjestelyjen seurauksena Kanta-Hämeessä vain murto-osa entisistä ajoista.

Helle ja kuivuus pienentävät viljojen jyväkokoa ja paikoin kasvustot ovat hyvin epätasaisia. Orastuminen ei sujunut käsikirjoituksen mukaan ja joillakin pelloilla näkyy jopa paljaita laikkuja. Nyt näyttää varmalta sekin, ettei kaikesta mallasohraksi aiotusta sadosta saada oluen raaka-ainetta, vaan se päätyy rehuksi.

Ensimmäiset puimurit ajettaneen Etelä-Suomen pelloille parin viikon päästä. Sen jälkeen viljaa ostavat keskusliikkeet ja teollisuus ilmoittavat kauden avaushintansa. Tämänhetkisten arvioiden mukaan se on selvästi viime vuotta korkeampi. Leipäviljan kriteerit täyttävän vehnän tonnihinnaksi on veikattu 130-160 euroa, kun se vuosi sitten oli selvästi alhaisempi.

Suomessa ei ole aihetta enää puhua viljavuorista, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike arvioi kokonaissadoksi 3,3 miljardia kiloa, miljardi kiloa vähemmän kuin vuoden 2009 huippusato. Kauraa ja vehnää on tulossa hiukan yli kotimaisen kulutuksen, mutta leipäruista ja ohraa joudutaan tuomaan ulkomailta.

Alkavien viljamarkkinoiden kokonaiskuvaa hämmentää viimevuotinen tiloille varastoitu sato. Läheskään kaikki viljelijät eivät myyneet viljaansa hinnalla, joka heidän mielestään oli pilkantekoa huippulaatuisesta tavarasta. Myös nämä erät ovat tulossa markkinoille lähiviikkoina, sillä viljatilojen siilot ovat rajalliset eikä monen vuoden sadon varastointi käy päinsä.

Vuotuista viljasatoa enemmän viljelijöiden tuloihin vaikuttaa Euroopan unionin tukipolitiikka. Nykyinen tilatukiin perustuva maatalouspolitiikka on loppusuoralla, sillä EU:ssa on käynnissä neuvottelut järjestelmän uudistamisesta vuonna 2014.

Unionin kireä rahatilanne aiheuttaa kovia paineita erityisesti maatalous- ja aluetukiin, joihin uppoaa kaksi kolmasosaa EU:n koko budjetista. Uusia tuen jakajia, Suomea paljon köyhempiä, mutta merkittäviä maatalousmaita on tullut mukaan, mikä on omiaan vahvistamaan käsitystä Suomen osuuden vähenemisestä.

Tähän asti pohjoinen maatalous on saanut ymmärrystä ja monia erityisjärjestelyjä. Ankarat luonnonolot on tunnustettu lisätukien perusteeksi. Tämä on onnistunut paljolti siksi, että rahaa on ollut. Nyt tilanne on toinen, talvi on yhtä pitkä kuin ennenkin, mutta EU:lla ei enää ole rahaa kaikkeen hyvään.

Päivän lehti

5.4.2020