Uutiset

Ennen kaavoitusta pitäisi tutkia mömmöt maasta

Nykyään kaavoitetaan paljon, mutta ei tiedetä minkä päälle.

Pahimmillaan asioita puidaan oikeudessa, ja etsitään maksajaa, kun vaikka kesämökkialue on kaavoitettu vanhan sahan päälle, eivätkä ostajat ole tienneet asiasta mitään.

Katetyömaalta viety jo 40 kuormaa

26 Hamkin kestävän kehityksen opiskelijaa istuu bussissa, ja katselee, kun ajetaan Hämeenlinnan merkittäviä paikkoja läpi. Ahvenisto, Poltinaho, moottoritien katetyömaa, Eteläranta, Panimonranta, Kantola ja vanha turkistehtaan alue Sairiossa.

Lähes jokaisessa kohteessa on pilaantunutta maa-ainesta: vanhoja kaatopaikkoja, vanhoja huoltoasemia, täyttömaata, raskasmetalleja.

Kierrosta vetää Ely-keskuksen luonnonvaraosaston diplomi-insinööri Lulu Riikonen. Hän istuu myös kaupunginvaltuustossa kokoomuksen edustajana.

Riikonen kertoo, että moottoritien katetyömaalta on viety jo 40 kuormaa pilaantunutta maata pois.

Vähän pilaantunutta maa-ainesta käytetään muun muassa maisemointiin.

Kaavoituksella vaikutetaan maa-ainesjätteeseen

Lulu Riikonen haluaa opiskelijoiden ymmärtävän, että kaavoituksella voidaan merkittävästi vaikuttaa maa-ainesjätteeseen.

Riikonen sanookin useaan kertaan, että ennen kaavoitusta pitäisi tutkia maa-aines. Usein näin ei toimita, vaan vasta rakennusvaiheessa huomataan, että maa-aines on pilaantunutta.

Hämeenlinnassa on kuitenkin joissakin kohteissa otettu opiksi. Esimerkiksi Etelärannan maa-aines tutkitaan ennen kaavoitusta. Todennäköisesti Etelärannasta, entisen kaatopaikan ja täyttömaan jäljiltä löytyy yhtä sun toista.

Mutta löytyy sitä muualtakin.

Suurimpana ongelmana Riikonen näkee sahojen alueet, joita ei ole tutkittu.

-Kanta- ja Päijät-Häme on pohjavesialuetta. Meidän pitäisi ymmärtää, että vesi, jota juomme on jalkojemme alla.

Mitä Kantolassa voisi olla?

Kantolassa Riikonen innostaa nuoria kestävän kehityksen opiskelijoita miettimään, mitä alue voisi tulevaisuudessa olla. Voisiko vanhoihin rakennuksiin perustaa extreme-puiston?

Kantolan alueen kaavarunko etenee ensi vuonna. Kantolassa maaperää on tutkittu jo muun muassa poliisikoiran kanssa, joka haistoi sahamyrkkyjä.

Maanomistajille järjestetään joulukuussa tiedotustilaisuus alueen tilanteesta. Riikosen mukaan aikaisintaan kymmenen vuoden päästä ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan Kantolan rannoille.

Opiskelijat kysyvät, kuinka paljon Hämeenlinnan kaupunki on joutunut viimeisen kymmenen vuoden aikana pulittamaan pilaantuneesta maasta. Riikosen mukaan siihen ei kymmenen miljoonaa euroa riitä.

-Usein maksumiehenä on kunta.

Kenttä tutuksi heti alkuun

Hamkin projektipäällikkö Eija Laitinen kertoo, että ensimmäisen Ely-keskuksen kestävän maankäytön kierroksen tarkoitus on näyttää oppilaille toimintaympäristöä.

-Asiat käytännössä ovat paljon havainnollisempia.

Opiskelijat ovat samaa mieltä.

-Tässä todella näkee, että pilaantuneen maan löytymisestä uuden rakentamiseen kuluu aikaa. Uusi ongelmia löytyy jatkuvasti, pohtivat Heini Kivikoski ja Anniina Töttölä.

-Oikeastaan kaikki lähteekin kaavoituksesta, mitä pitää tehdä etukäteen, pohtii kestävää kehitystä Forssassa opiskeleva Janna Korpela.

-Tämä kierros avasi silmät, Korpela päättää. (HäSa)