Uutiset

Ensihoitolääkäri arvostelee Suomen potilassiirtojärjestelmää — Jos siirron tekee ensihoitopalvelun yksikkö, voi kuntaan jäädä ambulanssityhjiö

Australiassa lääkärikopteripalvelussa työskentelevä suomalaislääkäri kritisoi suomalaista potilassiirtojärjestelmää, jonka laatu heittelee hänen mukaansa liikaa. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että potilaan saattajaksi voidaan laittaa kokematon lääkäri. Lisäksi siirtokuljetukset aiheuttavat hetkellisiä ambulanssityhjiöitä alueille. Lääkärin mukaan Suomeen pitäisi perustaa päätoiminen kuljetuspalvelu, joka vastaisi potilaskuljetuksesta vaativissa tapauksissa. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää nykyisiä siirtokuljetuksia laadukkaina.
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Timo Keistisen mukaan ensihoidon kustannukset ja resurssit ovat nopeasti nousseet terveydenhuollon toiminnallisten uudistusten myötä, kun on panostettu laadukkaaseen palveluun kentällä. Kuva: Mauri Ratilainen
Sosiaali- ja terveysministeriön lääkintöneuvoksen Timo Keistisen mukaan ensihoidon kustannukset ja resurssit ovat nopeasti nousseet terveydenhuollon toiminnallisten uudistusten myötä, kun on panostettu laadukkaaseen palveluun kentällä. Kuva: Mauri Ratilainen

Australian Sydneyn HEMS-lääkärihelikopteripalvelussa parhaillaan työskentelevä ensihoitolääkäri Antti Kämäräinen kritisoi suomalaista järjestelmää, joka koskee kriittisesti sairaan tai loukkaantuneen potilaan siirtoa hoitolaitoksesta toiseen.

Hän toteaa, että Suomen järjestelmässä on se vika, ettei sitä ole.

– Kriittisesti sairaan tai loukkaantuneen potilaan siirto hoitolaitoksesta toiseen tapahtuu Suomessa vaihtelevin käytännöin. Julkiselta puolelta puuttuu kansallisen tason yhtenäinen toimintamalli, eikä Suomessa juurikaan tunnisteta hoitolaitossiirtojen merkitystä osana hoitoketjua.

Eri systeemi eri alueilla

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) lääkintöneuvos Timo Keistinen ei yhdy Kämäräisen kritiikkiin. Keistinen toteaa, että vaikka Australialla ja Suomella on yhteneväisiä piirteitä, niin samat säännöt eivät kuitenkaan päde.

Suomessa väestö on keskittynyt. Puolen tunnin päässä Helsingistä asuu 1,5 miljoonaa ihmistä.

– Käytännöt ovat erilaisia eri puolilla maata.

Pohjoisessa Suomessa tehdään myös yhteistyötä Norjan ja Ruotsin kanssa.

– Lasten kiireellisissä siirroissa, esimerkiksi sydänhoitoa vaativissa tehtävissä, lentokone, jossa on varusteet ja hoitohenkilökunta, tulee Ruotsista.

Lapissa ambulanssi voi lähteä Ivalosta kohti Rovaniemen tai Oulun sairaalaa. Koska ambulanssi ei voi olla kovin kauan pois Ivalosta, potilas vaihdetaan toiseen ambulanssiin Sodankylässä ja Ivalon ambulanssi palaa Ivaloon.

– Jos Ivalossa tapahtuu iso kolari, niin paikalle tulee helikopteri, koska muuten ambulansseja ei riitä.

Yhden helikopterin hinnalla tusina ambulanssia

Keistinen lisää, että Suomessakin on yksityisiä hoitoalan yrityksiä, joilla on helikoptereita ja lentokoneita. Hän laskee, että yksi lääkärihelikopteri vastaa kustannuksiltaan 10–12 ambulanssia.

Ambulanssissa on yleensä kaksi hoitajaa, joskus yksi. Keistisen mukaan sairaanhoitopiireissä koordinoidaan ambulanssien kulkua eikä ongelmatilanteita ole ollut.

Vuonna 2000 terveydenhuoltoon käytettiin 6,8 prosenttia bruttokansantuotteesta ja vuonna 2015 vastaavasti 9,7 prosenttia.

– Terveydenhuoltoon on lisätty resursointia todella huomattavasti. Erityisesti ensihoidon kustannukset ja resurssit ovat nopeasti nousseet terveydenhuollon toiminnallisten uudistusten myötä, kun on panostettu laadukkaaseen palveluun kentällä.

Kuva: Mauri Ratilainen
Kuva: Mauri Ratilainen

Vain nimellisiä saattajia?

Kämäräisen mukaan Suomessa potilaan siirrosta vastaa pääsääntöisesti paikallinen ensihoitoyksikkö, joka pahimmassa tapauksessa jää kiireen takia ilman riittävää tukea ja ohjeistusta. Hän toteaa, että hoitolaitoksesta voidaan tarjota mukaan saattaja, joka on usein se kaikista kokemattomin lääkäri.

Alueesta riippuen esimerkiksi aivoverenvuotopotilas voi joutua matkaan kokonaan ilman hoitoa, enintään nimellisen saattajan turvin.

– Toisaalta ymmärrän, ettei hoitolaitossiirtoihin juurikaan liikene henkilöstöä jo nyt ylikuormitetuista päivystyspisteistä.

Kämäräinen toteaa, että mikäli siirron suorittaa kiireellisen ensihoitopalvelun yksikkö, voi joillakin alueilla jäädä kuntaan niin sanottu ambulanssityhjiö.

– Pitkillä etäisyyksillä se tarkoittaa ambulanssin puuttumista alueelta tunneiksi, tehtäviä paikkaa tällöin joko naapurikunnan ensihoitoyksikkö, joka sekin voi olla varattu, tai usein myös ensivastetoiminta.

Australiassa hoitaja–lääkäri-tiimi

Australiassa vaativista potilassiirroista vastaavat käytännössä aina työtä päätoimisesti tekevät ensihoitaja ja lääkäri. Kämäräinen toteaa, että vain erittäin poikkeuksellisessa tilanteessa lähettävän hoitolaitoksen henkilökuntaa lähtee mukaan.

Kämäräisen mukaan tapaukset ovat samanlaisia kuin Suomessa.

– Tyypillisiä syitä siirroille ovat vakavat sydänongelmat, infektiot, aivoverenkierron ongelmat ja vammat.

Pitkien etäisyyksien takia Australiassa kuljetuksiin käytetään helikopteria tai lentokonetta, jotta potilas pääsee nopeammin hoitoon oikeaan hoitopaikkaan. Tällöin paikkakunnan mahdollisesti ainoaa ambulanssia ei sidota siirtoon useiden tuntien ajaksi.

– Yksiköitä on New South Walesin osavaltion alueella yhdeksässä tukikohdassa, mutta lisäksi siirtoja tekeviä lentokoneita on kolmessa tukikohdassa.

Vastasyntyneiden siirtoon on oma järjestelmänsä, joka hoitaa myös valtaosan lasten hoitolaitossiirroista.

Valmius ensihoitotehtäviin ei saisi heiketä

Kämäräisen mukaan Suomessa pitäisi pohtia, miltä osin jo olemassa olevaa kapasiteettia voisi hyödyntää ilman, että valmius ensihoitotehtäviin heikkenee. Lisäksi hänen mielestään olisi aiheellista rakentaa päätoiminen kuljetuspalvelu, joka vastaisi potilaskuljetuksesta vaativissa tapauksissa ja esimerkiksi, kun potilas tarvitsee kuljetuksen keskitettyyn osaamiskeskukseen esimerkiksi Helsinkiin.

– Lentokoneella siirtoja toteutettaessa todennäköisesti riittäisi yksi tukikohta, osan siirroista voisi tehdä erityisosaamista omaava hoitaja ja osan lääkäri–hoitaja-työparina, kuten täällä Australiassa.

Hän lisää, että erityistilanteissa voitaisiin hyödyntää lisäosaamista erikoistuneen henkilöstön ja välineistön avulla, esimerkiksi keskosten siirroissa.

Kämäräisen mukaan potilassiirrot voidaan joiltain osin jakaa kiireellisiin ja kiireettömiin, sekä vaativuuden mukaan.

– Suuren osan kiireettömistä potilassiirroista voisi varmasti hoitaa paaritakseilla tai joissain tilanteissa tähän varatuilla ambulansseilla.

Kiireelliset ja vaativat siirrot edellyttävät joko välitöntä kykyä potilaan kuljettamiseen tai erityisosaamista, usein molempia. Näistä siirroista valtaosan kykenee hoitamaan Suomen pääsääntöisesti korkeatasoinen kiireellinen ensihoitojärjestelmä, mutta osaan siirroista tulisi käyttää erityisosaamista omaavaa henkilöstöä.

– Mutta kuten sanottua, näiden vaativien siirtojen vaikutus muun ensihoitovalmiuden ylläpitoon tulee arvioida etukäteen, ettei päädytä jatkamaan peittoa hölmöläisten malliin. Todellakin jo nyt osa kunnista jää vaille ambulanssia, kun päivystyspisteitä on keskitetty ja kuljetusetäisyydet ovat pitkiä.

Suomessa terveydenhuollon uudistuksessa taiteillaan rahan kanssa. Miten raha riittää Australiassa?

– Toiminnan rahoittaa täällä osavaltio. Vaikutelmani on, että ensihoitojärjestelmää yleisesti, ja sen lentävää elementtiä, arvostetaan suuresti eikä vähiten pitkien etäisyyksien vuoksi. Toiminnalla on vahvat perinteet, sen antama apu näkyy säännöllisesti uutisissa, enkä ole törmännyt arvosteluun kustannuksista. Ehkä auttaminen on täällä enemmän arvo- kuin kustannuskysymys.

Suomessa luotetaan ambulanssikyytiin

Reilun viiden miljoonan asukkaan Suomessa ensihoitoon ja vaativiin potilassiirtoihin on käytössä 500 ambulanssia, kuusi lääkintähelikopteria ja noin tuhat ensihoitajaa yhtä aikaa vuorossa.

Australiassa 7,5 miljoonan asukkaan New South Walesin osavaltiossa on ambulanssien lisäksi neljä lentokonetukikohtaa, jotka hoitavat noin 6 000 lentokonesiirtoa ja 6 000 helikopteritehtävää vuodessa.

Suomessa on yksityisiä hoitoalan yrityksiä, joilla on helikoptereita ja lentokoneita.

Yksi lääkärihelikopteri vastaa kustannuksiltaan 10–12 ambulanssia. Ambulanssissa on yleensä kaksi hoitajaa, joskus yksi. Ambulanssien kulkue koordinoidaan sairaanhoitopiireissä.

Lapissa kunnat käyttävät ensihoitoon 108 euroa asukasta kohden, Kainuussa summa on 93 euroa ja Helsingissä 22 euroa.