Uutiset

Ensimmäiseksi loppuvat päiväkodit ja koulut

Neljä kantahämäläistä kuntaa saa hieroa käsiään väestönlisäyksen kunniaksi. Hämeenlinna, Janakkala, Riihimäki ja Hausjärvi houkuttelivat viime vuonna asukkaita kuin hevoset paarmoja. Kunnat kiinnostivat asukkaita niin paljon, että esimerkiksi Hausjärvellä joudutaan jo pohtimaan sisäänmuuton rajoittamista.

– Tänä vuonna emme rakenna kunnallistekniikkaa kaikille alueille tai kaavoita. Päätaajamaamme Oittiin mahtuu vielä rakentajia, mutta esimerkiksi Monniin ei tehdä uusia kaavoitussopimuksia, hahmottelee Hausjärven kunnanjohtaja Hannu Mäkelä.

Hausjärven rikkaus ja hankaluus on se, että kunnassa on yhden sijasta neljä taajamaa. Hitaimmin kasvaa päätaajama.

– Tonttipolitiikalla tätä pystyy ohjaamaan, Mäkelä sanoo.

”Myönteisten asioiden kierre”

Mäkelä ja kollegansa Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstén, Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen ja Janakkalan kunnanjohtaja Pekka Harju tähdentävät kasvun olevan hienoa, kunhan ohjat pysyvät käsissä.

– Suomessa on hirveä määrä muuttotappiokuntia, Mäkelä muistuttaa.

Niitä mahtuu Kanta-Hämeeseenkin, vaikka maakunta kasvoi vuoteen 2005 verrattuna yli tuplamäärällä uusia asukkaita. Määrä, 1425, kasvanee vielä, sillä tilastot kertovat vasta tammi-marraskuusta.

– Verotulot tulevat ensimmäisinä mieleen, hymähtää Hämeenlinnan kaupungin rahoitusjohtaja Ismo Uusitalo listatessaan väestönlisäyksen hyviä puolia.

– Viidensadan ihmisen lisäys vuodessa saisi olla aina. Ihmiset käyvät kaupassa, raha liikkuu. Kasvu on myönteisten asioiden kierre. Jotkut sanovat, että Hämeenlinnaan muuttavat vain eläkeläiset, mutta todellisuudessa kaikenikäistä väkeä tulee ja menee.

Kerrostalosta omaan tönöön

Hämeenlinna teki ennätyksen 554 ihmisen lisäyksellään.

– Tämä on huippuluku 1970-luvulla alkaneella kasvun kaudella.
Miksi ihmiset nyt muuttavat Hämeenlinnaan? Uusitalo uskoo sen olevan pitkän suunnittelun ansiota. Tähän sisältyvät esimerkiksi Aulangon kylpylä ja Verkatehdas.

– Mitä elinkeinoelämään on panostettu, näkyy nyt.

Samaa puhuu Seppo Keskiruokanen. Elinkeinopolitiikkaan satsaava Riihimäki on viime vuosina kasvanut tasaisesti.

– Toinen asia on tonttipolitiikka eli riittävä tarjonta, hän lisää.

Hämeenlinnalla on ollut tarjota vuosittain satakunta omakotitalotonttia. ”Huippuvuonna” 1989 tontteja luovutettiin 160. Nyt tonttimäärä kipuaa 180:een.

Tämä on oleellista, sillä Uusitalon mukaan esimerkiksi Helsingin kerrostaloasujat harvoin muuttavat Kanta-Hämeeseen asuakseen edelleen kerrostalossa.

Palveluiden riitettävä kaikille

Uusitalolla ja Hellsténillä on hieman eri näkemys siitä, paljonko uutta väkeä Hämeenlinnaan mahtuu. Kaikki haastatellut ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että 1-1,5 prosentin lisäys väkilukuun vuodessa on tasapainoista kasvua.

Hellsténin mielestä kipuraja on 500-600 asukkaan lisäys. Uusitalon mukaan ongelmia alkaa koitua 1000 asukkaan kasvusta.

– Kun väkiluku kasvaa yli kaksi prosenttia, alkaa tulla päiväkoti- ja kouluongelmia, Uusitalo tietää.

Hausjärven väkiluvun kasvu huiteli viime vuonna joinakin kuukausina kahdessa prosentissa.

– Tänä vuonna kasvun pitäisi pysyä noin prosentissa, Hannu Mäkelä sanoo.

Päiväkoti ja koulu ovat sanoja, jotka esiintyvät taajaan kaikkien puheessa.

– Kasvun ongelmia ovat ennen kaikkea palvelut. Hämeenlinnassa ollaan nyt äärirajoilla. Kaikille on oltava kouluja ja päiväkoteja, Hellstén sanoo.

Tontteja messualueen tuntumassa

Maapolitiikka pohdituttaa Janakkalassa, jonka rajan tuntumassa hälisevät ensi kesänä Hämeenlinnan asuntomessuvieraat.

Janakkala tarjoaa 71 tonttia Harvialassa, messualueen lähellä. 15 rantatonttia menevät toukokuussa tarjousten perusteella, ja heinäkuussa, messujen aikaan, tyrkylle tulevat loput.

Vuoden 2006 marraskuun loppuun mennessä Janakkalan väestönlisäys oli 232 ihmistä. Pekka Harju uskoo luvun kaunistuvan noin 250:een. Hänen mukaansa kasvussa näkyivät esimerkiksi edellisen vuoden tonttikaupat.

– Muuttoliikenne realisoituu jälkikäteen, koska rakentaminen vie ainakin vuoden.

Alkaneena vuonna tontteja on Turengin Pirttimäessä myynnissä vajaat 60. Niistä on mennyt vajaa puolet. Tervakosken Tammirannassa rivitalokortteli kaavoitetaan omakotitonteiksi.

– Rakentaminen näkyy kunnan budjetissa aika lailla. Verotulot näkyvät vasta viiveellä. Useita vuosia menee, sillä rakentamisesta saa verovähennyksiä, mutta tulijat tarvitsevat kuitenkin palveluita.

Lastensuojeluun lisää rahaa Hausjärvellä

– Palvelujen tarve kasvaa koko ajan, mutta palvelut eivät aina ehdi kasvaa samaa tahtia. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien suunnitteleminen ja rakentaminen on pitkä prosessi, Hannu Mäkelä listaa kasvun uhkia.

– Jos kuntaan tulee vaikka hyvin iso perhe, koulujen ja päiväkotien tilanne voi vaikeutua nopeasti. Silloin voidaan joutua tekemään pakkoratkaisuja, kuten ajamaan viipalepäiväkodin rakentamisen budjetissa jonkin jo suunnitellun asian edelle.

Hausjärvelle on viime aikoina muuttanut paljon lapsiperheitä, jotka ovat muuttaneet ikärakennetta ”terveempään suuntaan”. Lapsiperheet ovat kuitenkin tuoneet mukanaan uusia ongelmia.

– Lastensuojelutapausten määrä on kasvanut. Jotkin perheet lähtevät pakoon entistä elämäänsä, mutta kaikki eivät saa aikaan myönteistä muutosta. Lastensuojelukustannukset ovat nousseet jyrkästi. (HäSa)

Messut ja yhteistyö kannattivat

Kanta-Hämeen vetovoima on ”pitkän jalkautumisen” ja yhteistyön tulos, sanoo Kehittämiskeskus Oy Hämeen markkinointiassistentti Kaarina Suvisuo.

– Olemme olleet paljon mukana messuilla, ja Häme-kampanjaan on kuulunut myös ilmoittelua. Maakunnan väestönlisäys ei ole yllätys -!qmutta lukumäärä ehkä on, Suvisuo sanoo.

– Hämeenlinnan seudulle on muuttanut vuosittain noin 400-500 ihmistä. Nyt tuplaamme sen.

Suvisuo uskoo, että joulukuun tiedot tulevat heittämään Kanta-Hämeen väestönlisäyksen yli 1 500:n ja Hämeenlinnan seudun yli 1 000:n.

Suvisuota räväkkä kehitys ei ainakaan hirvitä.

– Nämä ovat vain yhden vuoden luvut. Toki kehityksen on oltava hallittua, että palvelut pysyvät perässä. Ihmiset eivät tule pelkkien seinien takia.

Kanta-Hämeessä menestyivät Hämeenlinnan ja Riihimäen seudut. Forssan seutu meni miinukselle. Kokonaisuutena maakunnalla pyyhkii hienosti.

– Päijät-Hämeessä kehitys ei jostain syystä lähtenyt nousuun. Näen yhtenä tekijänä sen, että Päijät-Häme ei ole kasannut rivejään samalla tavalla kuin Kanta-Häme. Me olemme tehneet hommia isolla porukalla.

Markkinoinnista huolimatta Hämeenlinnan seudullakin on yksi miinuskunta. Lammi.

– Se on murheellista. Töitä on tehty, ja muut seudun kunnat, kuten Hauho ja Tuulos, ovat hyvällä mallilla. Kun Tuulokseen tuli Tuulonen, siellä rupesi tuulemaan. Vaikka 26 ihmisen lisäys on määrällisesti pieni, se tuntuu pienessä kunnassa isolta.

Markkinointityö jatkuu. Esimerkiksi ensi viikolla Häme näkyy Helsingin Messukeskuksessa Lääkäripäivillä.