Uutiset

Entinen ammattiliittojohtaja toivoo isompia neuvottelupöytiä

SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) ei haikaile tulopoliittisten kokonaisratkaisujen perään, mutta hän on seurannut huolestuneena menoa työmarkkinoilla viimeisen kolmen tupottoman vuoden aikana.

Nykyinen liittotasoinen, hajautettu sopimusmalli on hänen mukaansa nyrjäyttänyt neuvottelut väärille laduille.

– Asetelma on johtanut siihen, että jokainen sektori joutuu omista lähtökohdistaan hakemaan palkansaajan ostovoimaa nimellispalkkapolitiikalla ja sitten syntyy ongelmia. Ruvetaan vertailemaan ja syntyy palkkakierre, josta me aikoinaan jo pääsimme eroon, harmittelee Ihalainen.

Toisena huolestuttavana piirteenä nykytyömarkkinoilla hän näkee jatkuvan neuvottelun kulttuurin. Sopimuskaudet ovat niin hajaantuneet, että aina on jonkin alan sopimus katkolla tai auki. Lakkouhat ovat jatkuvia, ja lakkoja on nähty aloilla, joilla työrauha on järkkynyt harvoin, jos koskaan.

– Olen ihmetellyt, mitä järkeä tässä on työnantajankaan kannalta. Entistä haavoittuvammassa yhteiskunnassa tätä haavoittuvuutta avataan jatkuvasti. Meillä oli aikaisemmin enemmän kykyä pitää näitä asioita paremmin koossa myös ajallisesti.


Palkka-ankkuri ei toimi

Lauri Ihalaisen mielestä työnantajien yksipuolisesti päättämä palkka-ankkuri on osoittautunut toimimattomaksi.

– Ankkurin vahtiminen ei ole onnistunut, se on vaihtunut ja kohta kukaan ei tiedä mihin sitoa oma palkkaratkaisu.

Ihalaisesta on suorastaan outoa, että niin oleellinen asia kuin palkanmuodostus seilaa irrallaan yleisestä talous- ja budjettipolitiikan hahmotuksesta.

– Työnantajan yksipuolisen raamituksen sijasta voitaisiin miettiä isot linja-asiat uudessa yhteistyön pöydässä ja tehdä se kahdelle vaalikaudelle. Hallitusohjelma plus optio kasvusta, työllisyydestä ja tuottavuudesta.

Samaa ajatusta ovat pyöritelleet niin demareiden, kokoomuksen kuin keskustankin puheenjohtajat, kuka yhteiskuntasopimuksen, kuka työllisyyssopimuksen nimellä.

– Eihän poliittinen päättäjä voi tehdä sokkona vero- ja muita päätöksiä tietämättä, onko jokin linja kestävä pidemmän aikaa vai ei.


Hallitus vain köröttelee

Ihalainen ei halua moittia hallitusta kaikista huonolla tolalla olevista asioista, koska hän pitää sellaista ”epä-älyllisenä”, mutta luonnehtii Mari Kiviniemen (kesk.) johtamaa hallitusta ”köröttelyhallitukseksi”, joka on vain siirrellyt vaikeita asioita seuraavalle vaalikaudelle.

– Hallitus ei ole kertaakaan kyseenalaistanut elinkeinoelämän linjaa. Että onko tässä mitään järkeä Suomen selviytymisen kannalta?

Ihalainen arvelee, että Elinkeinoelämän keskusliitolla on periaatteellisena tavoitteena rapauttaa yleissitovat valtakunnalliset sopimukset, joten sitä eivät suuremmat neuvottelupöydät kiinnosta.

– Mutta pystyisikö topakampi hallitus vaikuttamaan tähän? kysyy Ihalainen itseltään.

Ja vastaa.

– Vaikea sanoa. (HäSa)