Uutiset

Entinen Antrea esittäytyy Riihimäen kaupunginmuseossa

Antreassa ja Vuoksenrannan pitäjässä, kuten koko Karjalassa, haalittiin 60 vuotta sitten hevoskärryihin, reppuihin ja laukkuihin tärkeimpiä ja kalleimpia tavaroita. Karjala ja kotikonnut oli jätettävä taakse. Antreasta ja Vuoksenrannasta matkattiin koti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutua, jonne väki siirrettiin uusille asuinalueille.

Riihimäen kaupunginmuseo on koonnut näyttelyn Entinen Antrea – 60 vuotta evakosta. Museon arkistoista kootut valokuvat kertovat elämästä mahtipitäjässä rauhan aikaan, sodan tekemistä tuhoista ja evakkotaipaleesta.

– Valokuvissa esiintyvien ihmisten nimet ovat Riihimäellä tuttuja. Vasta kuvia katsoessa huomaa, kuinka valtavan paljon karjalaiset näkyvät Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella, kertoo vt. museonhoitaja Jaana Rantalainen.

Sokkalan koululaiskuvasta löytyvät nykyisin tuttuja nimiä kuten Talja, Hatakka, Jaakonsaari, Muurinen, Pullinen, Räikkönen, Kaukanen ja Kukkonen. Kuparsaaren koulukuvassa poseeraavat ainakin Partanen, Kemppi, Kärkäs ja Keinonen.

Riihimäen seudulle asutettiin noin sadalle tilalle siirtoväkeä. Koko maassa perustettiin siirtoväelle noin 36 000 tilaa, joissa oli yhteensä 1,1 miljoonaa hehtaaria maata eli runsas puolet menetetystä pinta-alasta.

Riihimäelle siirtovästön asutus loi Petsamoon oman ruotsalaistalojen rivistön. Ruotsalaisen Karlskogan lahjoituksella rakennettiin 17 taloa 27 perheelle.

Paloheimo-yhtiön luovuttamalle 2000 hehtaarille Kormuun ja Launosiin Lopelle muodostettiin 288 tilaa, joista asuntoviljelystiloja oli 40, asuntotiloja 84 ja loput asuntotontteja ja lisäaluelohkoja.

Riihimäen kaupunginmuseo on perustamisestaan lähtien tallentanut antrealaisia esineitä ja valokuvia. Museossa on pysyvä Antrea-huone, jossa on pienoismalleja Antrean sodan tuhoamasta kirkosta, Kuparsaaren kalkinpolttouunista ja Kurekosken rautatiesillasta.

Päivän lehti

29.5.2020