Uutiset

Entisajan Pariisiin

Ympärilläni kaikki puhuvat siitä, miten tärkeää on jatkaa taideopintoja ulkomailla. Sinne siis käynee minunkin tieni – ehkäpä Pariisiin!, kirjoitti Akseli Gallen-Kallela vuonna 1883.

Vuotta myöhemmin mestari pakkasi laukut ja otti mukaan työnsä Poika ja Varis. Teos on sittemmin kiertänyt maailman suurissa taidemuseoissa.

Siellä ei ainoastaan luotu uusia suuntauksia vaan sana oli vapaa, eikä taiteilijapiireissä ahdasmielisyyttä tunnettu.

Tekniikat, tyylit ja aiheet singahtelivat kaikkiin suuntiin. Vapaamielisyyden, kovan työn ja taiteellisten kysymysten kaupunkiin suunnisti moni suomalainenkin kultakauden taiteilija.

ALBERT EDELFELT oli yksi edelläkävijöistä. Taiteilija työskenteli moneen otteeseen Pariisissa. Hänen ensimmäinen majapaikkansa oli Montmartrella rue de Carriérs´lla taiteilijakommuunissa.

Myöhemmin hän vuokrasi pienen ullakkohuoneen latinalaiskorttelista 24, rue Bonapartelta aivan École des Beaux-Artsin kyljestä, jossa hän opiskeli. Ullakkoateljeessaan hän maalasi Kuningatar Blankan.

Rakennus on nykyisin opiskelija-asuntola. Se sijaitsee kivenheiton päässä Les Deux Magots -kirjailijakahvilasta, joka perustettiin vuonna 1885.

Edelfelt sai Ranskan kunnialegioonan ritarimerkin maalattuaan Louis Pasteurin muotokuvan.

LATINALAISKORTTELI ei ole Edelfeltin ja Gallen-Kallelan ajoilta juuri muuttunut. Samat kadut ja rakennukset kuin tänään olivat lukemattomille taiteilijoille kotoisia kulmia. Rue Jacobin silloiset viinituvat olivat suomalaisten kantapaikkoja.

Kuvanveistäjä Ville Vallgren asui ja työskenteli Pariisissa pitkään. Hän sai Ranskan kansalaisuuden ja hänelle myönnettiin kunnialegioonan upseerin arvonimi.

Pekka Halonen ja Väinö Blomstedt asuivat Pariisissa useaan otteeseen 1890-luvulla.

Kaikki suomalaiset taiteilijat ovat kävelleet tai ajelleet vossikalla rue de Rivolie´ta ja Avenue de l´Operaa pitkin kuuntelemaan Aino Acktéa Garnier Oopperaan. Ackté debytoi siellä vuonna 1897 Faustissa, josta tuli niin valtava suksee, että sitä esitettiin kuusi vuotta.

OOPPERASTA kävelymatkan päässä ovat Pigalle ja Montmartre.

Näillä kulmilla ovat suomalaistaiteilijat asuneet, juoneet absinttia, tehneet töitä ja venyttäneet pennejään.

Moulin Rouge, Punainen Mylly oli monen lempipaikka. Juhani Aho asui aivan kabareen vieressä.

Samoissa kortteleissa kulkivat myös Vincent van Gogh, Frederic Chopin ja Henri de Toulouse-Lautrec.

Helene Schjerfbeck opiskeli Académie Colarossissa 10, rue de la Grande-Chaumièrella. Sinne hyväksyttiin, harvinaista kyllä, myös naisoppilaita.

JEAN SIBELIUKSEN ensivisiitti Pariisiin tapahtui Robert Kajanuksen Euroopan kiertueen yhteydessä vuonna 1900.

Useiden Pariisin matkojen aikana säveltäjämestarille tutuiksi majapaikoiksi tulivat Hôtel Pavillon Henri IV, Sain-Germain-en-Laye sekä Hôtel du Quai Voltaire Pariisin 7:ssä kaupunginosassa.

Viimeksi mainitun hotellin seinustalla on Sibeliuksen muistolaatta.

Pariisissa maestro sävelsi Pohjolan tytärtä.

Patrick Le Louarn

Menot