Uutiset

Epäterve kilpailu vie hammaslääkärit kunnista

Kunnallisen terveydenhuollon taso vaihtelee liikaa eri puolilla maata. Kunnista puuttuu kokonaisvaltainen suunnittelu ja rahoituksesta päättää pieni joukko.

Näin sanoo Hämeenlinnan entinen johtava ylihammaslääkäri Sirkkasisko Arinen.

-Oli aikamoinen järkytys tulla valtakunnallisista tehtävistä Hämeenlinnaan ja tajuta, mitä perustason terveydenhuolto käytännössä on!

Maanantaina eläkkeelle jäänyt Arinen tietää, mistä hän puhuu. Terveystaloustieteestä väitellyt hammaslääkäri on ollut aitiopaikalla todistamassa alan rakenteellista muutosta.

Vuokralääkärit yleistyvät

Arisen mukaan julkisen hammashoidon nykytilaan on vaikuttanut erityisesti kaksi seikkaa. Vuonna 1992 suljettiin kaksi hammaslääketieteellistä tiedekuntaa, mikä vähensi valmistuvien hammaslääkäreiden määrää.

-Olin silloin mukana tekemässä tiukkaa kannanottoa yksiköiden puolesta. Laskelmamme ulottuivat silloin vuoteen 2010 ja niiden perusteella hammaslääkäreiden koulutusta ei olisi pitänyt missään nimessä vähentää, Arinen sanoo.

Hammaslääkäreiden saatavuustilannetta on entisestään pahentanut 2000-luvulla yleistynyt vuokralääkäritoiminta.

-Mitä enemmän kunnat ottavat käyttöön vuokratyövoimaa, sitä vähemmän ne saavat vakituista henkilöstöä, Arinen muistuttaa.

Hänen mukaansa epäterve kilpailutilanne on katkaissut monen hammaslääkärin moraalisen selkärangan.

-Jokainen voi kuvitella, miltä hyvin kokeneesta ja pätevästä hammaslääkäristä tuntuu, kun naapurihuoneessa työskentelevä vastavalmistunut vuokralääkäri nostaa parempaa palkkaa, Arinen kuvailee tilannetta.

Kolmannes viroista täyttämättä

Samaan aikaan valtio on lisännyt tehtäviä kunnalliselle puolelle. Vuodesta 2002 kunnilla on ollut lakiin perustuva velvoite järjestää hammashuolto kaikille kunnan asukkaille. Lisäksi palvelujen saatavuuslaki on asettanut hoitoon pääsylle aikarajoja.

-Hämeenlinnassa alkuvaiheesta selvittiin kohtuullisen hyvin, sillä täällä on hyviä, vastuunsa tuntevia hammaslääkäreitä. Töiden lisääntyessä hekin alkoivat kuitenkin väsyä ja vapautuneita paikkoja oli entistä vaikeampi täyttää, Arinen toteaa.

Hänen mukaansa hammaslääkärin viroista on tällä hetkellä täyttämättä noin kolmasosa.

Hoitolarakenne kunnossa

Arinen on työskennellyt muun muassa Kelan tutkimusosastolla, Kansanterveyslaitoksella ja Stakesissa. Väiteltyään tohtoriksi terveystaloustieteestä hän on toiminut opettajana ja tutkijana Helsingin yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Yorkin yliopistossa Pohjois-Englannissa.

-Olin niin syvällä tutkimustyössä, että moni vähän ihmetteli, miksi palasin takaisin kunta-alan töihin. Se tuntui kuitenkin silloin hyvältä ratkaisulta, kymmenen vuotta sitten Hämeenlinnan johtavana ylihammaslääkärinä aloittanut Arinen naurahtaa.

Hän on tyytyväinen johtamaansa hammashoitolarakenteen uudistukseen. Kymmenen vuotta sitten Hämeenlinnassa oli 1-2 hammaslääkärin hoitoloita ja hoitohenkilöstön vastuulla vain kahdeksan prosenttia asiakaskäynneistä.

-Hoitolarakennetta oli pakko muuttaa, jotta hoitajat, lääkärit ja suuhygienistit saatiin saman katon alle. Vuonna 2009 olimme päässeet jo yli valtakunnallisen tason. Hoitohenkilöstö hoitaa neljäsosan kaikista käynneistä, Arinen iloitsee.

Hän sanookin lähtevänsä eläkkeelle hyvillä mielin. Lisääntyvän vapaa-aikansa Arinen aikoo täyttää lapsenlapsilla, erilaisilla käsitöillä sekä vapaaehtoistyöllä.

-Olen ilmoittautunut mukaan Hämeenlinnaan perustettuun Luetaan yhdessä -toimintaan, jonka tarkoituksena on tukea maahanmuuttajien kielen oppimista, Arinen kertoo. (HäSa)