Uutiset

Epävarmuus on talouden näkökulmasta pahin vaihtoehto – EK:n asiantuntijan mukaan olisi parempi, jos brexit-päätös tehtäisiin heti eikä vetkuteltaisi enää pidempään

EU- ja kauppapolitiikan johtava asiantuntija: Strasbourgin iskun kaltaiset tapahtumat lisäävät yleistä epävarmuutta.
EK:n EU- ja kauppapolitiikan johtavan asiantuntijan Janica Ylikarjulan mukaan brexitiin liittyvä epävarmuus jatkuu edelleen. Hänen mukaansa se tulee näkymään Britannian talouskasvussa entistä vahvemmin. Kuva: Ida Roivainen

Britannian pääministeri Teresa Mayn päätös siirtää parlamentin brexit-erosopimusta koskeva äänestys ei ainakaan tuo helpotusta Britannialle tai millekään muulle maalle.

Pikemminkin päinvastoin. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) EU- ja kauppapolitiikan johtava asiantuntija Janica Ylikarjula sanoo, että talouden näkökulmasta epävarmuus on pahin vaihtoehto.

– Mitä enemmän poliittista epävarmuutta, sitä suuremmat vaikutukset sillä on talouteen.

Hän lisää, että myös Strasbourgin iskun kaltaiset tapahtumat lisäävät yleistä epävarmuutta, vaikka iskujen suorat talousvaikutukset jäävätkin EU-tasolla pieniksi.

– Tästä aiheutuu kuitenkin lisähuolia Ranskalle, jonka poliittinen tilanne on jo valmiiksi erittäin ongelmallinen ja talous alijäämäinen.

Ylikarjulan mukaan yleinen suhdannetilanne on säilynyt Suomessa suotuisana ja myös EU-tasolla kasvu on edelleen kestävää, mutta se heikkenee vähitellen entistä epävarmemman tilanteen takia.

– Sekä sisäisiä että ulkoisia riskejä on paljon, kuten Yhdysvaltojen talouden ylikuumeneminen sekä lisääntyneet jännitteet kauppasuhteissa erityisesti Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, joista myös EU kärsii. Myös merkittävien EU-maiden Italian ja Ranskan alijäämäiset taloudet herättävät huolta.

Ylikarjulan mukaan Britannia on jo vaikeuksissa. Punnan arvo on laskenut ja investoinnit hidastuneet. Brexitiin liittyvä epävarmuus jatkuu edelleen, mikä tulee hänen mukaansa näkymään Britannian talouskasvussa entistä vahvemmin.

– Britannian keskuspankki on arvioinut, että jos erosopimusta ei tule, niin Britannian bruttokansantuote laskee vuodessa kahdeksan prosenttia. Lasku olisi isoin sitten toisen maailmansodan.

Henkilöautoja, elintarvikkeita, lääkkeitä

Tullin viime vuoden tilastojen mukaan Britannia on Suomen seitsemänneksi suurin vientimaa Kiinan jälkeen. Suomesta viedään Britanniaan metsä- ja kemianteollisuuden tuotteita. Britanniasta tuodaan muun muassa kemianteollisuuden tuotteita, henkilöautoja, elintarvikkeita ja lääkkeitä.

Suomen kauppa Britannian kanssa on selvästi ylijäämäistä eli viennin arvo ylittää tuonnin arvon. Viime vuonna tammi- ja syyskuun välillä ylijäämää kertyi 687 miljoonaa euroa.

Ylikarjula toteaa, että Britannian osuus Suomen kokonaisviennistä on viisi prosenttia.

– Britannian epävarman tilanteen suorat vaikutukset Suomen kokonaistalouteen ovat kuitenkin pienemmät kuin esimerkiksi Ruotsille.

Valtioneuvoston kanslian laatima perusselvitys Suomen ja Britannian taloussuhteista kertoo, että euroissa mitattuna Britannian suurin vientimaa EU:ssa on ollut Saksa. Seuraavina tulevat Ranska, Irlanti ja Alankomaat. EU- ja Efta-alueen ulkopuolella tärkein vientimaa on Yhdysvallat.

Suurimmat viejämaat Britanniaan ovat Saksa, Yhdysvallat ja Kiina. Euroissa mitattuna EU- ja Efta-alue vie enemmän tuotostaan Britanniaan kuin se tuo sieltä. Kokoerosta johtuen EU- ja Efta-markkinat ovat kuitenkin Britannialle selvästi tärkeämmät kuin Britannian markkinat ovat EU- ja Efta-maille.

Britanniassa kannattaa piipahtaa

Punnan arvon lasku tekee matkailusta Britanniaan kannattavaa. Ylikarjulan mukaan Lontoon-matkoja kannattaa tehdä nyt, mutta jos on haaveillut Britanniaan muutosta, niin sitä on syytä miettiä tarkasti.

– Yksi syy brexitiin oli se, että haluttiin juuri maahanmuuton kontrolli omiin käsiin.

Ylikarjula toteaa, että EU-vastustajat vetosivat siihen, että maahanmuuttajat tulevat tukien perässä, vaikka tilanne on päinvastainen. Oman maan kansalaiset käyttävät tukia maahanmuuttajia enemmän.

– Britanniassa palataan nyt menneisiin aikoihin.

Tulevaisuudessa EU-maiden kansalaisten on entistä vaikeampi päästä Britanniaan töihin tai opiskelemaan, vaikka osaavaa työvoimaa tarvitaan, niin kuin monessa muussakin maassa.

– Britanniassa on kuitenkin edelleen enemmän maahanmuuttajia EU:n ulkopuolelta kuin EU-maista.

Suomalaisten muutto Britanniaan oli vuonna 2015 lähes kaksi kertaa niin suurta kuin liikkuvuus toiseen suuntaan. Britannian kansalaisten määrä Suomessa on ollut kasvamaan päin koko 2000-luvun, mutta heidän suhteellinen osuutensa ulkomaan kansalaisista on samalla pienentynyt.

Brexit lisää luottamusta EU:hun

Ylikarjula toteaa, että jos haluaa sanoa jotain positiivista brexitistä, niin se on se, että kansalaisten luottamus EU:hun kasvaa.

– Heti vuoden 2016 kansanäänestyksen jälkeen monissa maissa alettiin puhua EU-erosta, Suomessakin puhuttiin fixitistä. Nyt brexitistä on tullut surullinen esimerkki siitä, minkälaisia seurauksia erosta tulee.

Hän lisää, että siinä, mitä asioita viedään kansanäänestykseen, pitää olla tarkkana. Ja jos kansanäänestys järjestetään, pitää miettiä tarkkaan, minkälaista informaatiota kansalaisille annetaan.

– Britanniassa EU-vastaisia virheellisiä väitteitä julkaistiin eri medioissa. Esimerkiksi ”EU kieltää, etteivät lapset saa enää puhaltaa ilmapalloja” -lause jäi elämään.

Suomalaisia Britanniassa ehkä 20 000

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuonna 2015 yhteensä 229 765 henkilöä, joilla oli ulkomaan kansalaisuus, Britannian kansalaisuus oli 4 427:llä.

Britannian tilastoviranomaisen mukaan suomalaisia asui Britanniassa viime vuonna noin 10 000. Lontoon Suomen suurlähetystön arvion mukaan todellinen luku on kuitenkin kaksin verroin suurempi.

Britanniassa oli vuonna 2015 yhteensä 3 miljoonaa EU-maiden kansalaista, joista Suomen kansalaisten osuus oli 0,3 prosenttia.

OECD:n tietojen mukaan vuonna 2013 Britanniassa asui 1 807 suomalaista, jotka suorittivat joko lyhytkestoista kolmannen asteen tutkintoa, ammattikorkeakoulu-, maisteri- tai tohtoritutkintoa. Määrä oli 21,3 prosenttia näitä tutkintoja ulkomailla suorittavista suomalaisista.

Suomessa asui 220 brittiä suorittamassa lyhytkestoista kolmannen asteen tutkintoa, ammattikorkeakoulu-, maisteri- tai tohtoritutkintoa.

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten tytäryhtiöiden henkilöstömäärä Britanniassa vuonna 2014 oli 12 187.

Britannialaisomisteisilla tytär- tai osakkuusyhtiöillä oli Suomessa 21 637 työntekijää. Henkilöstön määrän kasvun taustalla on merkittäviä erityisesti palvelusektorin yrityskauppoja, muun muassa A-katsastuksen ja Attendo-konsernin laajeneminen.