Uutiset

Eriarvoisuus on kasvanut viime vuosina

Stakesin tutkimus ”Suomalaisten hyvinvointi 2006” osoittaa hyvinvointierojen ja köyhyyden kasvaneen Suomessa. Hyvinvointi on suurimmalla osalla suomalaisia kohentunut, mutta yli puoli miljoonaa suomalaista elää alle EU:n köyhyysriskirajan. EU:n virallinen köyhyysraja yksin asuvalle on noin 750 euroa kuukaudessa v. 2005.

Ennusteen mukaan tuloköyhyys jatkaa Suomessa kasvuaan.

Köyhyyden ja syrjäytymisen estämisen paras lääke on työ. Työssäkäyvien tuloja ovat lisänneet palkankorotukset ja veronalennukset. Työttömillä nämä hyödyt ovat jääneet saamatta ja vähimmäisetuuksien reaaliarvo on jäänyt työssäkäyvien ansioiden jälkeen. Toimeentulotuki jää vuonna 2005 150 euroa alle EU:n köyhyysrajan, joka on 60 prosenttia kunkin vuoden mediaanitulosta.

Kahden ansaitsijan perheet ovat pärjänneet hyvinvointikilvassa, mutta yksinhuoltajuus ja monilapsisuus lisäävät köyhyysriskiä. Kun kymmenen vuotta sitten toimeentulotukiasiakkaista yksinhuoltajia oli 73 prosenttia, vuonna 2004 heidän osuutensa oli kasvanut 82 prosenttiin.

Taloudellinen huono-osaisuus liittyy työttömyyteen, asumisen, terveyden ja sosiaalisten suhteiden ongelmiin.

Työministeri Tarja Filatov (sd.) on esittänyt Suomeen köyhyysohjelmaa. Ehdotus on kannatettava. Tarvitaan eri politiikan lohkojen koordinointia tasa-arvoisuuden kohentamiseksi.

Yhteiskuntapolitiikkaa on terävöitettävä ehkäisemään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Ilman rahaa ongelmaa ei ratkaista. Mutta miksi työministeri ei ehdota toimenpiteitä ja rahaa työllisyyspolitiikan tehostamiseksi.

Hallituksen työllisyyspolitiikka on perustunut talouskasvun ja markkinoiden kautta tapahtuvaan työllistämiseen. Työministeriön määrärahoja alennettiin tälle vuodelle 199 miljoonaa euroa. Pitkäaikaistyöttömyys on pysynyt edelleen liian korkealla tasolla.

Jonkin verran on kyseenalaistettu sitä, onko Suomi enää pohjoismainen hyvinvointivaltio. Valtioneuvoston raportissa (3/2005) verrataan Suomen korkeaa työttömyyttä muihin Pohjoismaihin. Vuonna 2005 julkinen sektori työllisti Suomessa 560 000 henkeä.

Pekka Sinkko arvioi raportissa, että mikäli Suomi noudattaisi Pohjoismaista mallia, Suomen julkisen sektorin työllisten määrän tulisi olla 200 000 henkilöä nykyistä suurempi.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy palautuu Ruotsin esimerkkiin aktiivisesta työllisyyspolitiikasta ja peruspalveluksista. Peruspalveluohjelma on lakisääteistettävä ja kunnille tulee antaa riittävä korvamerkitty raha sen toteuttamiseen. Kunnat tarvitsevat myös lisähenkilöstöä. Peruspalvelut olisivat lisähenkilöstön avulla nykyistä laadukkaammat.

Työllisyyspolitiikan tehostaminen tarjoaisi ihmisille työtä, se lisäisi verotuloja ja hyvinvointia. Onko pääministeri Vanhasen hallituksesta tähän? Hyväksytyt valtiotalouden kehykset vuosille 2007- 2011 eivät anna toiveita tähän.

Mikko Lund

valtuutettu (sd.)

Riihimäki

Päivän lehti

31.5.2020