Uutiset

Erikoissairaanhoidon keskittäminen

Hämeen Sanomissa käsiteltiin 10.10.2004 erikoissairaanhoidon kuluja artikkelissa, jonka otsikko oli ”Kunnat parsivat erikoissairaanhoidon kasvavaa rahareikää.” Siinä sairaanhoitopiirin pääluottamusmiehen Maire Rissasen suulla todettiin, että keskittämällä keuhkosairauksien toimintoja yhteen toimipisteeseen saataisiin tehoa lisää. ”

On usein tehokkaampaa, että lääkäri ja muu hoitohenkilökunta ovat yhdessä paikassa kuin että lääkäri siirtyy paikasta toiseen”. Lehtiartikkelin mukaan hoitohenkilökunnan näkemys on tällainen. Rissaselta saamani tiedon mukaan asiaa oli käsitelty 5.10. Tehyn ammattiosaston hallituksessa.

Olen asiasta täysin eri mieltä.

Keuhkosairauksien yksiköllä on toimintaa sekä Hämeenlinnassa että Riihimäellä. Toiminta ei millään tavalla tehostuisi, jos Riihimäen alueen potilaat, siis hausjärveläiset, loppilaiset, riihimäkeläiset ja janakkalalaisista tervakoskelaiset, pakotettaisiin kulkemaan tutkimuksiin, hoitoihin ja kontrolleihin Hämeenlinnaan, kun Riihimäellä on toimiva yksikkö, motivoitunut henkilökunta, hyvät tilat ja erinomaiset tutkimus- ja hoitomahdollisuudet. Puhumattakaan asian muista puolista, mm. siitä, että Riihimäellä potilaita hoitaa yksi ja sama erikoislääkäri. Tällainen palvelu ei ole nykyisessä erikoissairaanhoidossa itsestäänselvyys.

Välimatkat ovat täällä Hämeessä suhteellisen pienet, mutta mikä olisi 800 potilaan Hämeenlinnan käyntien matkalaskun loppusumma? Osa tästä potista tulisi meidän itse kunkin maksettavaksi Kela-rahoituksen kautta. Ja eikö aikakin ole rahaa – työstä poissaolotunnit jne?

Entä asian eettinen puoli?

Syöpäpotilailla on oltava oikeus saada hoitoa lähimmässä erikoissairaanhoidon yksikössä. Kotihappihoitopotilaiden kontrollien siirtäminen takaisin Hämeenlinnaan olisi suorastaan epäeettistä.

Kyllä minun, terveen lääkärin, on helpompi liikkua paikasta toiseen kuin sairaiden potilaiden.

Keuhkosairauksien alalla yhteistyötä Hämeenlinnan ja Riihimäen kesken on tehty jo vuosia, hyvässä hengessä ja hyvin tuloksin. Riihimäen keuhkoyksikön toimintaluvut kestävät päivänvalon.

On käsittämätöntä, mistä Tehyn hallitus keksi nimenomaan keuhkosairaudet silmätikukseen.

Luulenpa, että kyseessä on tiedon puute. Keskussairaala on jo sen verran iso, että henkilökunta ei itse tiedä, mitä, missä ja miten eri erikoisalojen potilaita hoidetaan. Keuhkosairauksien osalta toiminnan hajauttaminen ei ole ollut ainoastaan inhimillistä, vaan myös kustannustehokasta.

Markku Pekonen

vs. ylilääkäri,

KHKS:n keuhkosairauksien yksikkö