Uutiset

Erilliset tuvat voivat vaikeuttaa naisten aselajin valintaa ja katkaista tiedonkulun – Varusmiehet kannattavat yhteistupia, koska nyt tutustuminen on hankalaa

Varusmiesten yhteistupien kokeilulla olisi paljon hyviä puolia, uskotaan Parolan panssariprikaatissa. Varusmiehet uskovat, että yhteistyö sujuisi paremmin, jos tutustuminen helpottuisi. Erillistupien takia tieto ei aina kulje naisille asti.
Parolan panssariviestikomppanian aliupseerioppilaat Senja Salonen ja VIlle Örri eivät yleensä ole samassa tuvassa. He toivovat, että yhteistupia kokeiltaisiin, jotta tutustuminen omaan joukkueeseen olisi helpompaa ja yhteistyö sujuisi paremmin. Naisten tuvissa on usein sänkyjä tyhjillään, koska miehiä sinne ei voi ottaa. Kuva: Esko Tuovinen
Parolan panssariviestikomppanian aliupseerioppilaat Senja Salonen ja VIlle Örri eivät yleensä ole samassa tuvassa. He toivovat, että yhteistupia kokeiltaisiin, jotta tutustuminen omaan joukkueeseen olisi helpompaa ja yhteistyö sujuisi paremmin. Naisten tuvissa on usein sänkyjä tyhjillään, koska miehiä sinne ei voi ottaa. Kuva: Esko Tuovinen

Naisten ja miesten erilliset tuvat voivat asettaa naiset eriarvoiseen asemaan, kertoo Parolan panssariprikaatin panssariviestikomppanian päällikkö, kapteeni Antero Saramies.

Hänen mukaansa naisilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta valita vapaasti aselajia, jos heille ei ole osoittaa tupaa. Jotkut perusyksiköt eivät voi ottaa naisia, koska tilat on mitoitettu sodanajan tuotantovelvoitteen mukaan.

– Se on resurssikysymys ja tekee naisten asemasta eriarvoisen. Jos yksikköön otetaan kaksi naista, he varaavat esimerkiksi 14 hengen tuvan, Saramies kertoo.

– Olemme laittaneet tilaukset siitä, paljonko varusmiehiä tarvitsemme, jotta joukkotuotantomäärä toteutuu. Erillinen kysymys on se, paljonko pystymme ottamaan naisia tilojen puitteissa.

Varusmiehiltä kannatusta kokeilulle

Puolustusministeriö aloittaa ensi vuoden alusta joissain joukko-osastoissa yhteistupien kokeilun, joka on herättänyt mielipiteitä puolesta ja vastaan.

Varusmiehistä suurin osa on yhteistupien kannalla, selviää Puolustusvoimien vuonna 2017 teettämästä tasa-arvoselvityksestä. Sen mukaan vähemmistö, eli noin joka kolmas sekä naisista että miehistä, on yhteistupia vastaan. Lisäksi Varusmiesliitto on ajanut yhteistupien käyttöönottoa tai ainakin niiden kokeilua jo vuosia.

Yhteistupien kokeilua kannattavat myös Parolan panssariviestikomppanian aliupseerioppilaat Senja Salonen ja Sami Örri.

Heidän mielestään yhteiset tuvat voisivat lisätä yhteisöllisyyttä, kun nyt naisten ja miesten on hankala tutustua toisiinsa varsinkin palveluksen alussa.

Varusmiehet viettävät vapaa-aikaansa pääasiassa omissa tuvissaan.

– Meillä on linjaus, että vapaa-ajalla naiset eivät saa niin sanotusti hengailla miesten tuvissa eivätkä miehet naisten tuvissa, ellei se liity palvelustehtäviin. Siitä jäävät kaikki Aliaksen pelaamiset ja muut kuulumisen vaihdot, Salonen kertoo.

– Naisilla on aika rajallinen porukka, joiden kanssa voi olla. Käytävillä ei saa olla, ja sotkuun on eri asia lähteä kuin käydä nopeasti moikkaamassa kaveria tuvassa illalla.

Miehet ja naiset eivät voi nyt viettää aikaa samoissa tuvissa, vaan lautapelejä täyty mennä pelaamaan sotkuun. Aliupseerioppilaat Senja Salonen ja Sami Örri toivoisivat, että vapaa-aikaa voisi viettää kaikkien kanssa helpommin. Kuva: Esko Tuovinen
Miehet ja naiset eivät voi nyt viettää aikaa samoissa tuvissa, vaan lautapelejä täyty mennä pelaamaan sotkuun. Aliupseerioppilaat Senja Salonen ja Sami Örri toivoisivat, että vapaa-aikaa voisi viettää kaikkien kanssa helpommin. Kuva: Esko Tuovinen

”Kaveria ei jätetä, paitsi vapaa-aikana”

Sami Örrin mukaan koko joukkue vietti peruskoulutuskaudella ensimmäistä kertaa vapaa-aikaa yhdessä maastossa.

– Kun aikaa ei voinut viettää yhdessä tuvissa, sotkussa ei välttämättä edes tiennyt, kuka on omasta joukkueesta.

Salosen mielestä omiin joukkuekavereihin tutustuminen helpottaa ryhmäytymistä ja yhteistyötä esimerkiksi harjoituksissa.

– Onhan se eri asia, että tunnet ihmiset kunnolla ja tiedät, millaisia he ovat, miten heille voi puhua ja mitä eri taitoja heillä on, Salonen sanoo.

Hän muistuttaa, että puolustusvoimissa korostetaan yhteisöllisyyttä.

– Kaveria ei jätetä, paitsi vapaa-aikana, koska ollaan eri tuvissa. Miksi yhdessä tekeminen päättyisi siihen, kun kela on vedetty ja yhteydet toimivat?

Tieto ei aina kulkeudu naisten tupaan asti

Erillistupien ongelmana on myös epätasa-arvoinen tiedonkulku.

Viestilinjan aliupseerikoulutuksessa Örrin ja Salosen tuvat ovat saman käytävän eri päissä, mutta peruskoulutuskaudella naisten ja miesten tuvat sijaitsivat eri kerroksissa.

– Varsinkin silloin oli todella monta tilannetta, että pelkästään yläkertaan miesten alokastupiin tultiin kertomaan asioista, ja naiset jäivät kokonaan pimentoon, Örri kertoo.

Salosen mukaan naisten tuvassa on jouduttu odottamaan monta kertaa, mitä pitäisi tehdä.

– Sitten on tultu sanomaan, että koulutus on käynnissä ja siellä pitäisi olla jo. Info ei ole aina tullut meille asti, Salonen sanoo.

– Henkilökunta aina pahoittelee, ettei kertomatta jättäminen ole tietoista.

Tietokatkoksia eri kerroksissa

Parolan panssariviestikomppaniassa on tällä hetkellä kaksi aliupseerikoulutuksen linjaa ja viisi joukkuetta.

Kun kaikki yksikön naiset keskitetään yhteen, monella oman joukkueen miehet jäävät omaan tupaansa eri kerrokseen. Kapteeni Saramiehen mukaan tämä voi aiheuttaa tietokatkoksia.

– Yleensä varusnaiset tuntevat, etteivät he saa riittävästi tietoa. Joskus on kiire, ja tieto joudutaan tuomaan juosten eri kerrokseen, Saramies kertoo.

– Jos tuvassa on viidestä eri joukkueesta varusnaisia, siinä ramppaa koko ajan joku kertomassa jotain yksittäiselle taistelijalle. Se häiritsee rauhaa ja vapaa-aikaa.

Saramiehen mukaan apua on keskuskuulutusjärjestelmästä, mutta sitä ei löydy kaikista yksiköistä.

Aliupseerioppilas Senja Salonen on odottanut monta kertaa muiden naisten kanssa tuvassa, kun miehet ovat olleet jo harjoituksessa. Info ei ole aina kulkeutunut naisille asti eri kerrokseen. Kuva: Esko Tuovinen
Aliupseerioppilas Senja Salonen on odottanut monta kertaa muiden naisten kanssa tuvassa, kun miehet ovat olleet jo harjoituksessa. Info ei ole aina kulkeutunut naisille asti eri kerrokseen. Kuva: Esko Tuovinen

Ei ongelmia yhteisissä teltoissa

Yhteistupien kohdalla on arvosteltu esimerkiksi sitä, miten vaatteidenvaihto onnistuu. Tähän on ehdotettu ratkaisuksi sermejä.

– Kaikki eivät välttämättä ole niin avoimia, jos on metrin päässä nainen katsomassa, kun vaihtaa vaatteita. Sama on varmasti toisin päin, Örri sanoo.

Salonen muistuttaa, että varusmiehet majoittuvat jo nyt maastossa samoissa teltoissa sukupuolesta riippumatta.

– Peruskoulutuskaudella tutustuin oman joukkueeni miehiin kunnolla vasta metsässä. Mitään ongelmia ei ole ollut.

Myös kapteeni Saramies kertoo, ettei hän ole ikinä kohdannut intiimisuojan loukkauksia tai muita ongelmia, kun naiset ja miehet ovat majoittuneet samoissa teltoissa.

Saramiehen mielestä kasarmilla eriarvoisuutta voi aiheuttaa se, että naisten tupien ovet pidetään kiinni. Käytäntö on koputtaa, ennen kuin naisten tupaan astuu sisään. Miesten tupien ovet taas ovat auki, vaikka siellä vaihdettaisiin vaatteita.

– Sinne voi laukata naispuolinen ihan vapaasti. Emme näe intiimisuojan kannalta mitään ongelmaa siinä, että kaikki olisivat samoissa tiloissa.

Yhteistuvat

Puolustusministeriö aloittaa ensi vuoden alusta alkaen yhteistupien kokeilun, joka perustuu vapaaehtoisuuteen.

Kokeilu on tarkoitus toteuttaa kahdessa maavoimien joukko-osastossa sekä reserviupseerikoulussa.

Puolustusministeriön mukaan kokeilun tavoite on kohentaa ryhmäkiinteyttä.

Jo tällä hetkellä yhteismajoitus on käytössä maastoharjoituksissa ja laivapalveluksessa.

Varusmiehille suunnattujen kyselyiden perusteella naiset kokevat joukkoon kuulumattomuutta ja ryhmäkiinteyden heikkoutta majoittuessaan omissa tuvissaan.

Kyselyjen mukaan yhteismajoitus parantaisi tiedonkulkua ja mahdollistaisi tilojen tehokkaamman käytön.