Kolumnit Uutiset

Ero syrjäseutujen ja vauraiden rintamaiden välillä

Suomen ensimmäinen rautatie avattiin Hämeenlinnasta Helsinkiin 1862.

Vuonna 1884 ilmestyi Juhani Ahon romaani Rautatie.

Teos kuvaa korvessa elävän pariskunnan hiljaiseloa ja heidän yrityksiään kuvitella rautatien olemusta kuulopuheiden perusteella. 

Tulevaisuuden hämeenlinnalaisiako he ovat?

Rautatie on jotakin ihmeellistä, jolla ennättää viidessä päivässä vaikka Ranskaan.

Romaanissa Matti tietää ”höyryvenheen”, sellaisen kuin Suomela, jonka pohjalta hän päättelee lokomotiivin jonkin kaltaiseksi pyörien päälle nostetuksi höyryveneeksi.

Ensin vaimo ei ota miehensä juttuja todesta, mutta kun Matti kertoo että rovasti ja ruustinnakin olivat puhuneet rautatiestä ja käyneet sitä katsomassa hän alkaa pikku hiljaa uskoa. Matin ja Liisan kuvittelussa rautatie muodostuu rautapellillä päällystetyksi tieksi. Talven kuluessa Matti alkaa kuitenkin epäillä moisen rautatien olemassaoloa.

Keväällä Matti ja Liisa päättävät lähteä kirkolle ja kokeilla junalla matkustamista ”Kaksi kapeata rautakaistaletta ja pölkkyjä poikkitelaisin, vieri-vieressään, yhtä suoraa silmän kantamattomaan. He pääsevät seuraavalle asemalle markalla.  

”Ei sille häikeälle näy paraskaan juoksija piisaavan. Ei ne meitä varten ole semmoiset, ei sekään rautatie” 

Tämän tällä erää viimeisen kolumnini mietteisiin minua inspiroi VR:n kanssa käyty keskustelu sekä lähestyvä Suomen 100-vuotisjuhlavuosi sekä muut maailman hämmentävät tapahtumat. Todellisuus sivelee mielikuvituksen rajoja. Kun teatterilaisena luulee keksineensä jotain niin hullua, että se on varmasti satiiria, kohta käykin niin todellisuudessa.

Tiistaina Verkatehtaalla keskusteltiin kiivaasti. Haluaako VR lopettaa kasvukäytävän kehittymisen ja työssäkäyntialueiden laajentumisen? On järjetöntä, että niinkin keskeisestä kaupungista kuin Hämeenlinna, tulisi liikenneyhteyksien heikentymisen myötä syrjäseutua.  

Muiden argumenttien muassa, VR on ilmaissut, että teatterit voisivat muuttaa esitysaikansa. Toisin sanoen ihmisten vapaa-ajan sijoittumisen vuorokauteen. Saanko siis toivoa heiltä apua ei ainoastaan teatterialan, vaan kaikkien alojen työehtosopimusten uudelleenneuvotteluihin. 

Niin isosta talosta kuin VR löytyy varmasti osaavaa ja kokonaisuudet ymmärtävää asiantuntemusta avuksemme. Toisaalta saattaisi olla helpompaa vaan palauttaa liikenteeseen poisvedetyt junavuorot.

Valmistaudumme vastaanottamaan maamme juhlavuoden ja aloitimme Suomi sataa ja tuulee -näytelmän harjoitukset. Samaan aikaan maailma menee aina vaan hullummaksi. Ajatellaan vaikka epäiltyjä sotkuja Talvivaarassa. Tutkimusten Suomi on yksi onnellisimmista ja vähiten korruptoituneista maista maailmassa. Vaikka pikakatsauksella meno vaikuttaakin ihan muulta.

Kiitän lukijoita. Hyvää joulun odotusta ja valoisaa tulevaisuutta!

Kirsi-Kaisa Sinisalo
Kirjoittaja on Hämeenlinnan Teatterin johtaja.
kirsi-kaisa.sinisalo@hmlteatteri.fi