Uutiset

Esko Helle: Kokoomus kuuluisi oppositioon

Kokoomuksen pitäisi oikeastaan joutua oppositioon.

– Varsinkin sen veropoliittiset linjaukset poikkeavat muiden puolueiden linjauksista kaikkein eniten, pohtii valtiopäiväneuvos Esko Helle (vas.), joka on ollut pois eduskunnasta kaksi kautta, mutta seuraa valtakunnanpolitiikkaa aktiivisesti.

Janakkalan kunnallispolitiikassa hän vaikuttaa edelleen aktiivisesti.

Tulevissa eduskuntavaaleissa verotus on yksi pääteemoista, samoin tuloerojen kasvu.

– Varmaan myös keskustelu EU-takauksista vaikuttaa äänestyspäätöksiin. Katainen ja Kiviniemi ajavat linjaa, että lupaamalla takauksia takaamme myös suomalaisten työllisyyttä.

Helteen mielestä asiassa on toinenkin puoli.

– Takaukset näyttävät satavan saksalaisten pankkien ja sijoittajien laariin. On myös ihme, ettei tässä keskustelussa ole puututtu veroparatiisien asemaan. Esimerkiksi Jersey on EU:n sisällä.

Termit selviksi äänestäjille
Mutta palataan veroihin.

– Kokoomus vetää siinä ihan omaa linjaansa. Arvonlisäverojen korottaminen ei ole innostanut muita puolueita. Välillisten verojen korottaminen on askel kohti tasaveroa, Esko Helle muistuttaa.

Näiden vaalien alla verotustermit kuten progressio, arvonlisävero ja pääomavero ovat ehkä avautuneet entistä useammille kansalaisille.

– Hyvä, että verotusta on pidetty esillä ja niitä on käsitelty aikaisempaa syvällisemmin. Vasemmisto on vastustanut välillisten verojen nostamista ja on vaatinut sen sijaan korotuksia suurituloisimpien verotukseen ja pääomaveroon.

Samansuuntaisia kantoja on myös poliittisen kentän keskivaiheilla. Siksi Esko Helteen mielestä kokoomukselle olisi oppositio oikea paikka seuraavalla vaalikaudella.

– Verokantojen mukaan se olisi ihan realistinen vaihtoehto. Ei missään laissa säädetä, että suurimman puolueen pitäisi olla hallituksessa tai sen puheenjohtajan pitäisi olla pääministeri.

Helle kuitenkin myöntää, että hallituksen kokoamiseen vaikuttavat muutkin tekijät kuin kokoomuksen muista poikkeava verokanta.

Mielikuvilla pelataan
Kaikki viime aikojen tutkimukset kertovat tuloerojen Suomessa kasvaneen.

– Ja verotuksella eroja on mahdollista tasoittaa. Vasemmisto on kautta aikojen ajanut politiikkaa tuloerojen tasoittamiseksi.
Syystä tai toisesta vasemmiston ääni ei tunnu nyt kuuluvan yhtä korkealle kuin perussuomalaisten. Päinvastoin vasemmistopuolueista, erityisesti demareista tuntuu olevan siirtymää perussuomalaisiin.

– Kyse on mielikuvasta. Perussuomalaiset koetaan uutena voimana, vaikkei se juuri ole Vasemmistoliittoa nuorempi.

Helle arvioi, etteivät Vasemmistoliiton äänestäjiä juurikaan siirry perussuomalaisten taakse.

– Liikehdintää on, mutta enemmän se on vihreiden ja meidän välillä ja miksei Vasemmistoliiton taakse voisi siirtyä äänestäjiä myös demareilta.

Helle on tyytymätön Vasemmistoliiton eduskuntaryhmään nyt päättyvällä vaalikaudella.

– Se oli sellainen äijäkööri. Ryhmässä oli vain kolme naista. Ryhmään pitäisi saada lisää naisia. Se parantaa yhteisöllisyyttä ja sillä on merkitystä politiikan sisällön kannalta.

– Naisethan äänestävät nykyään miehiä aktiivisemmin, mutta he ovat myös koulutetumpia.

Ministereiksi vain kansanedustajia
Mahdollisen vaalivoiton jälkeen perussuomalaisia ei Esko Helteen mielestä pidä väkisin nostaa hallitukseen.

– Todennäköiseltä se näyttää, mutta kaikki on tietysti kiinni hallitusneuvotteluista ja -ohjelmasta.

Helle moittii Timo Soinia siitä, että mielipiteet ovat viime aikoina vaihdelleet.

Sekin harmittaa Hellettä, että Soini on jo nyt nostanut mahdolliseksi ministeriehdokkaaksi Raimo Vistbackan, joka ei ole enää ehdolla eduskuntaan.

– Ministerien pitäisi olla kansanedustajia tai EU-parlamentaarikkoja, jotka on demokraattisesti vaaleilla valittu. Heillä pitää olla äänestäjien antama valtuutus, samoin kuin kunnanhallituksen ja lautakuntien jäsenillä kunnissa.

Esko Helteellä on kansanedustaja-ajoiltaan kokemusta niin hallituspuolueen kuin oppositiopuolueen riveistä.

– Kyllä hallitukseen pitää pyrkiä, mutta Vasemmistoliitolle se oli tukalaa aikaa silloin laman jälkimainingeissa.

Vasemmistoliitto oli mukana Lipposen molemmissa hallituksissa vuosina 1995-2003. Esko Helle toimi puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajana Lipposen ykkösen alkuvaiheissa.

– Lipposen hallitusten suurin virhe oli, ettei perusturvaan tehty oikaisua, kun ajat paranivat.

Helle syyttää tästä osin valtiovarainministeriön vahvaa asemaa.

– Valtionvarainministeriö on niin vahva, ettei sitä selätä edes kokoomus.

Kriisit tekevät äänestäjistä varovaisia
Ajat ovat muuttuneet siitä, kun Esko Helle aloitti eduskunnassa 1980-luvun alkupuolella.

– Nyt julkisuus on erilaista. Se on pinnallista ja henkilöivää. Harvoin asioita taustoitetaan syvällisesti. Tätä kautta julkisuuteen jää outo kuva poliitikkojen toiminnasta.

Helle palaa verotuskysymyksiin.

– Kaiken järjen mukaan verotuskysymysten pitäisi parantaa vasemmiston vaalimenestystä, mutta ei se enää mene niin. Äänestyspäätökset tehdään usein mielikuvien perusteella, tuntematta ehdokkaan näkemyksiä.

Tulevista vaaleista Esko Helle arvelee, että perussuomalaisten voitto ei ehkä ole ihan niin suuri kuin mielipidekyselyt antavat odottaa.

– Varmaan heille tulee reilusti toistakymmentä prosenttia. Maailmassa on kuitenkin nyt paljon epävarmuutta. Se pelaa vakiintuneiden puolueiden pussiin.

Helle arvelee, että EU:n talouskriisi, Japanin onnettomuudet ja arabimaiden kuohunta saavat äänestäjät varovaisiksi.

– Ehkä äänestysprosentti sentään nousee yli 70:n. Eduskuntaan pääsee paljon uusia kasvoja. Mielenkiintoista nähdä, muodostuuko perussuomalaisista ryhmä vai ovatko he vain sekalainen joukko yksityisajattelijoita. (HäSa)

Intohimona perustuslaki ja valtaoikeudet
Perustuslaki ja erityisesti valtaoikeudet, siinä Esko Helteen lempiharrastukset.

– Istuin perustuslakivaliokunnassa, kun lakia uudistettiin. Olen niin sisällä asiassa, että pystyn koska tahansa luennoimaan siitä pitkäänkin.

Epäilemättä Helle osaa perustuslain ulkoa.

Helle on ajanut voimakkaasti presidentin valtaoikeuksien karsimista. Siksi häntä harmittaakin aikalailla, kun Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä päättyvällä vaalikaudella oli täsmälleen päinvastaista mieltä.

Hän kertoo hauskan yksityiskohdan siitä, kuinka pitkälle hänen harrastuksensa on mennyt.

– Huomasin vuonna 2002, että budjettikirjassa on presidentinkanslia ennen eduskuntaan. Tein aloitteen, että järjestystä pitäisi vaihtaa.

Aloite ei menestynyt, mutta valtiovarainvaliokunta lähetti valtiovarainministeriölle tästä aiheesta kirjeen, jonka seurauksena järjestys vaihtui.

Janakkalan kunnanvaltuustossa Esko Helle on ollut yhtä mittaan vuodesta 1977 lähtien.

Hänen mielestään kunnanvaltuuston pitää keskustella aktiivisesti.

– Kyllä siellä pitää puhua ja väitellä. On hauskaa väitellä. Mitään henkilökohtaistahan siinä ei ole, eikä siitä pidä ottaa itseensä.

Sitä Helle harmittelee, että kunnanvaltuustolla on nykyään kokouksia harvakseltaan 7-8 vuodessa, kun aikaisemmin oli lähes kerran kuussa.

Hän on myös hyvin ylpeä luottamustoimestaan Janakkalan historiatoimikunnan puheenjohtajana.

– Tarkoitus on kirjoittaa historia kunnallishallinnon alusta 1860-luvulta alkaen.