Uutiset

Estoniasta on otettu opiksi – Laivojen on pysyttävä pystyssä, vaikka autokannelle vuotaisi vettä

Ihmisten pelastamista on kehitetty paljon Estonian uppoamisen jälkeen. Pelastettuja ihmisiä tuodaan hoitoon. Arkistokuva. Kuva: Veikko Wahlroos
Ihmisten pelastamista on kehitetty paljon Estonian uppoamisen jälkeen. Pelastettuja ihmisiä tuodaan hoitoon. Arkistokuva. Kuva: Veikko Wahlroos

Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut M/S Estonia törmäsi 25 vuotta sitten 28. syyskuuta yöllä syysmyrskyssä suureen aaltoon.

Laivan keulavisiiri irtosi liitoksistaan ja repi auki keulan rampin. Laivan avoimesta keulasta virtasi autokannelle vettä. Estonia upposi, ja laivan 989 matkustajasta vain 137 pelastui.

 

Lue tästä, miten kohtalokkaan yön tapahtumat etenivätEstonia vajosi aaltoihin alle tunnissa lähes 25 vuotta sitten ja yli 800 ihmistä hukkui – Mitä kohtalokkaana yönä tapahtui?

 

Onnettomuuden jälkeen tutkittiin tarkasti, mitä laivoissa on parannettava, jotta samanlainen tragedia ei enää toistu.

– Onnettomuuksista pyritään aina oppimaan. Laivojen rakenteisiin tuli uusia vaatimuksia. Nopeasti Estonian onnettomuuden jälkeen keulaporttien suunnitteluun ja rakenteisiin tuli muutoksia, kertoo Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin merenkulkujohtaja Juha-Matti Korsi.

Myös laivojen rakenteiden tarkastuksiin on kiinnitetty Estonian onnettomuuden jälkeen enemmän huomiota.

– Henkilökunnan on merkittävä huoltopäiväkirjaan, milloin tarkastuksia on tehty, Korsi selvittää.

Estonian keulavisiiri irtosi myrskyssä liitoksistaan ja repi auki rampin. Arkistokuva. Kuva: Veikko Wahlroos
Estonian keulavisiiri irtosi myrskyssä liitoksistaan ja repi auki rampin. Arkistokuva. Kuva: Veikko Wahlroos

Uusia käytäntöjä on osittain levinnyt myös kansainvälisesti.

– Laivojen pitää kestää kaatumatta, vaikka autokannelle tulisi tietty määrä vettä vesipatjaksi. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on tehnyt tästä kansainvälistä sääntöä, Korsi kertoo.

Estonian jälkeen on tehty parannuksia myös hengenpelastuksen välineisiin ja käytäntöihin.

– Estonian onnettomuudessa ihmisiä oli hankala saada ylös vedestä. Esimerkiksi pelastuslauttoja on kehitetty siten, että niille kiipeäminen on helpompaa ja niiltä pääsee helpommin pois pelastaville aluksille. Nykyisin vaadittavat marine evacuation system -lautat ovat ikään kuin siivilöitä.

 

Henkilökunnalla on suuri rooli siinä, että onnettomuuden tapahtuessa matkustajat saadaan pelastettua tavalla tai toisella.

Moni matkustaja voi jättää pelastautumisohjeet laivalla lukematta ja hädän hetkellä epätietoisuus voi olla suurta.

– Henkilökunnalle annetaan kriisinhallintakoulutusta. Suuretkin ihmisjoukot on saatava tottelemaan kriistilanteissa, joissa voi herkästi esiintyä paniikkia, Korsi toteaa.

Tekniikan kehittyminen auttaa lisäksi turvallisuuden parantamisessa.

– Laivoihin on tullut esimerkiksi automaattisia hätähälyttimiä. Apua pystytään mobilisoimaan nopeasti.

Turvallisuus kohenee uusien keksintöjen myötä tasaiseen tahtiin, mutta suuronnettomuudet pakottavat yleensä tekemään nopeammin muutoksia.

– Onnettomuuksien jälkeen otetaan isompi loikka eteenpäin. Edistystä tapahtuu kuitenkin koko ajan hitaasti mutta varmasti, Korsi sanoo.

Suomalaisen merenkulun turvallisuus on Traficomin mukaan vakaa. Vakavia onnettomuuksia ei juuri ole viime vuosina ollut.

 

Lue myös:

”Mukanani ovat aina kello, taskulamppu ja oma savuhälytin” – Estonian onnettomuudesta selviytynyt Petter Ehrnsten varautuu laivoilla ja hotelleissa pahimpaan

Mikko Simola näki Estonian hylyn ensimmäisenä – savipatjalla lepäävästä hylystä erottuivat ensin potkurit, mutta keulavisiiri puuttui

”Tein työni niin hyvin kuin pystyin” – Ilkka Kärppälä kuunteli Estonian onnettomuuden koko radioliikenteen, eikä ”mayday, mayday” unohdu

 

 

Turvallisuustilanne on vakaa

Suomalaisen merenkulun turvallisuus on Traficomin mukaan vakaa ja hyvä.

Vuoden 2018 onnettomuusmäärät ovat pysyneet edellisvuosien tasolla, viime vuonna ilmoitus tuli 45 merionnettomuudesta.

Lukuun sisältyy suomaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet Suomen aluevesillä sekä ulkomailla. Edellisen viiden vuoden aikana merionnettomuuksien määrät ovat vaihdelleet 35-47 välillä.

Tähän mennessä onnettomuudet eivät ole aiheuttaneet merkittäviä haitallisia seurauksia ympäristölle ja ne ovat pääsääntöisesti olleet vakavuudeltaan lieviä.

Viime vuosien vakavin merionnettomuus on vuoden 2017 luotsivene-onnettomuus.

Lähde: Traficom