Uutiset

Estradojen arki on puhtaan veden puutetta ja saippusarjoja

Cosigüinan kylään luoteisessa Nicaraguassa ei eksy huomaamattaan, sinne täytyy haluta.

Kilometreissä matka maan pääkaupungista Managuasta on noin 150 kilometriä, mutta taival kestää tunteja. Viimeiset kaksi tuntia pompitaan tiellä, joka on kuin suomalainen perunapelto.

Matkan päässä odottaa 700 asukkaan, palmunlehtikattoisten majojen, riippukeinujen ja appelsiinipuiden Cosigüina. Keskipäivän helle paahtaa tunnelman uneliaaksi.

Ana Marcia Estradan työ Save the Children -järjestön taimitarhalla on alkanut kuudelta. Lounastauko tuo katkoksen iltapäivällä jatkuvaan työhön.

Palkka hedelmäpuiden istuttamisesta maksetaan ruoka-apuna: riisinä, papuina, viljana ja öljynä. Ana kertoo, että ruokapaketilla on hyvin suuri merkitys, sillä hänen miehelleenkään ei makseta maissin istuttamisesta palkkaa.

– Suurin ongelma täällä on palkkatyön puute, Ana kertoo.
Kun tulot ovat tiukassa koulunkäyntikin jää. Anan kotona asuvista lapsista vain nuorimmaiset, Martin, 11, ja Lucia, 14, käyvät koulua. Kaksi vanhempaa lasta ovat menneet töihin auttaakseen perheen elättämisessä.

– Haluaisin, että nuorimmaiseni pystyisivät opiskelemaan. Auttaisin heitä, jos saisin kunnon työpaikan, tai ehkä he voisivat saada stipendin, Ana toivoo.

Uusi vuosi tuo puhtaan veden

Cosigüinan kylässä ei ole puhdasta vettä. Sadekaudella vettä piisaa riesaksi saakka ja puhdas vesi sekoittuu jäteveteen.
Likainen vesi on aiheuttanut kylässä muun muassa ripulia.

Tällä hetkellä vesiongelma vie ison haukkauksen päivän kotitöistä. Ana Marcia Estrada laskee, että hänen kuusihenkisessä perheessään vettä kuluu päivittäin pelkästään parikymmentä litraa juotavaksi, pyykkäykseen ja ruuanlaittoon menee liki 90 litraa.

– Vesi nostetaan aamulla, ja siihen laitetaan klooria. Käyttökelpoista se on puoliltapäivin, hän kertoo.

Parempaa on onneksi luvassa, sillä tänä vuonna kylään saadaan kunnon kaivo. Sen kaivaminen aloitetaan keväällä kuivan kauden äityessä pahimmilleen, jotta kaivo saadaan tarpeeksi syväksi.

Naapuriapu ja hyvä yhteisö lämmittävät

Hankalasta arjesta huolimatta Ana ei valita.
Palmunoksakattoisessa majassa paraatipaikalla on pieni matkatelevisio. Ilo irtoaa tavallisista asioista, yhdessäolosta ja saippuasarjojen katselemisesta.

– Olen onnellinen siitä, että perheessä on kaikki hyvin. Suhteet naapureihin ovat hyvät, ja kyläyhteisö on ongelmaton.

Kaivonkin suhteen on pidetty yhtä, ja päätöksentekoon ovat osallistuneet niin naiset kuin miehetkin – tosin tasa-arvoisen päätöksenteon taustalla on kaivon rakentamisessa avustava sosiaalirahasto FISE, joka järjesti kylässä tasa-arvokoulutusta ja veti naisia mukaan kaivon suunnitteluun.

Nicaraguassa machokulttuuri kukoistaa ja perheväkivalta on yleistä, mutta cosigüinalaismiehet saavat Analta kehuja: Perheväkivalta on naapurikyliä vähäisempää, ja FISE:n koulutus on kantanut hedelmää.

– Tärkein muutos on se, että nykyään kyläkokouksiin osallistuvat myös naiset. Ennen perheestä ei osallistunut kukaan, jos mies ei mennyt.

Tietoja Nicaraguasta

Nicaragua sijaitsee Väli-Amerikassa. Pohjoisena naapurina on Honduras, eteläisenä Costa Rica.

Katolisessa Nicaraguassa puhutaan pääasiassa espanjaa. Atlantin rannikolla puhutaan myös englantia ja alkuperäiskieliä.

Nicaraguassa asuu 5,6 miljoonaa ihmistä. Maan väkimäärän odotetaan tuplaantuvan vuoteen 2050 mennessä.

Nicaraguan bruttokansantuote asukasta kohti laskettuna oli vuonna 2003 reilut 1 800 euroa. Suomessa vastaava luku on hieman yli 27 000 euroa. Arviolta puolet väestöstä elää alle dollarilla päivässä.

Minna Kurki