Uutiset

Etälääkäripalvelu jopa puolittaa hoitokustannukset – alustavat tulokset yllättivät

Terveyshelppi-palvelu myös tehostaa hoitoketjuja.

Lähi-Tapiolan tammikuussa avaama Terveyshelppi-etälääkäripalvelu tehostaa hoitoketjuja merkittävästi ja nopeuttaa hoitoon pääsyä, selviää kahdeksan ensimmäisen toimintakuukauden tuloksista.

Tulosten perusteella etälääkäripalveluiden yleistyminen terveydenhuollossa voisi tuoda vuosittain useiden kymmenien miljoonien eurojen säästöt yhteiskunnalle.

 

Asiakkaiden hoitoketjujen merkittävä tehostuminen jopa puolitti hoitoketjun kokonaiskustannukset verrattuna perinteiseen vakuutusasiakkaan lääkärillä asiointiin.

Tulokset perustuvat Lähi-Tapiolan dataan yli 100 000 vahingon hoitoketjuista.

– Hoitoketjujen tehostuminen ja siitä syntyvien säästöjen suuruus olivat meille yllätys. Taloudelliset säästöt näyttävät syntyvän pääasiassa hoitoketjujen tiivistymisen ja nopean hoitoon pääsyn kautta. Keskimäärin laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia tehtiin myös jonkin verran vähemmän kuin perinteisessä mallissa, sanoo Lähi-Tapiolan terveysjohtaja Jani Tikkanen.

 

Etälääkäripalvelu on vakuutusasiakkaille tarjottava palvelu, jonka avulla asiakkaat voivat halutessaan saada nopeasti yhteyden sairaanhoitajiin ja lääkäreihin joko chatin tai puhelun välityksellä.

Suhteellisesti eniten palvelua on käytetty alueilla, joissa on pitkät välimatkat lääkärille tai hoitoon pääsy on pitkien jonojen vuoksi hidasta.

– Etälääkäripalvelu tasaa maantieteellisiä eroja suomalaisessa terveydenhuollossa ja nopeuttaa hoitoon pääsyä asuinpaikasta riippumatta, Tikkanen toteaa.

Lähi-Tapiolan henkilövakuutusasiakkailleen tarjoamassa Terveyshelppi-palvelussa Mehiläisen sairaanhoitajat ja lääkärit palvelevat asiakkaita etänä päivittäin aamusta iltaan chatin ja puhelimen välityksellä.

 

Tarkasteltaessa yksittäisiä diagnooseja voidaan arvioida säästöpotentiaalia yhteiskunnalle.

Esimerkiksi ei-spesifin alaselkäkivun diagnooseilla etälääkäripalvelun vastuulla olleissa hoitoketjuissa syntyi 46 prosentin euromääräinen säästö verrattuna perinteiseen vakuutusasiakkaan asiointiin terveydenhuollossa. Yleisissä ihottumissa ero oli vastaavasti yli 54 prosenttia.

– Etälääkärin hoidossa korostuu potilaan haastattelu, ja hoitosuunnitelma tulee tehdä tarkkaan. Vaikuttaisi siltä, että esimerkiksi komplisoitumattomissa alaselkäkivuissa etupainotteisella ja potilaslähtöisellä toimintamallilla potilaan vaiva on saatu ripeästi oikealle polulle ja vältetty kiputilan kroonistuminen. Näissä vaivoissa potilaan varhainen aktivointi ja riittävä oirelääkitys on tärkeää, Tikkanen kertoo.

 

Alaselkäkivut ovat yleinen perusterveydenhuollon lääkärikäynnin syy.

Alaselkäkipuun liittyvien hoitoketjujen tiivistäminen etälääkäripalvelun avulla voisi säästää vuosittain yli 10 miljoonaa euroa yhteiskunnan varoja.

– Keskikokoiselle kaupungille epäspesifin alaselkäkivun hoitaminen kevyemmissä väylissä silloin kuin mahdollista ja asianmukaista voisi tuoda keskimääräisellä hoitoketjukululla jopa 90 000 euron vuosittaiset säästöt. Tällä summalla saisi esimerkiksi perustettua uuden lääkärin viran eli kyse on merkittävästä säästöpotentiaalista. Julkisen terveydenhuollon kustannusten kasvua voidaan tulevaisuudessa hillitä muun muassa tämän tyyppisellä etäpalvelulla, jossa neuvonnan lisäksi myös pystytään hoitamaan ja seuraamaan koko hoitoketjua.

 

Vastaavansuuntaisiin tuloksiin päästiin myös monissa muissa yleisissä sairauksissa.

Tikkasen mukaan ihottumissa, komplisoitumattomissa virtsatieinfektioissa ja esimerkiksi hyväkuntoisten potilaiden ylähengitystieoireiluissa etäkanavan mahdollisuuden tarjoamisen hyödyt vaikuttavat kiistattomilta.

Myös lievissä tapaturmissa saavutettiin lähes kolmanneksen säästö, vaikka näissä tapauksissa etälääketiede tarkoitti pääasiassa asiakkaan ohjausta ja paranemisen seurantaa.