Uutiset

Etelä–Pohjoinen 34–0

Suomen pituus Hangosta Utsjoelle on linnuntietä mitattuna 1157 kilometriä. Jalkapallon miesten Suomen mestaruudet ovat jakautuneet viimeisen 34 vuoden ajan epätasaisesti: kaikki mestarijoukkueet sijoittuvat eteläisimmälle 200 kilometrin matkalle.

Tampere–Pori-linjan pohjoispuolella on mestaruutta juhlittu viimeksi vuonna 1980, kun Oulun Palloseura voitti kultaa.

Ensi sunnuntaina tähän tulee todennäköisesti korjaus. Seinäjokelainen SJK johtaa sarjaa ja rovaniemeläinen RoPS on toisena. Helsinkiläisellä HJK:lla on vielä pieni mahdollisuus mestaruuteen: jos SJK ja RoPS häviävät päätöskierroksen ottelunsa ja HJK voittaa omansa, juhlitaan Helsingissä mestaruutta seitsemättä kertaa peräkkäin.

Mestaruuksien maantieteellinen jakauma kertoo yhtä paljon Suomesta kuin suomalaisesta jalkapallosta. Suomen 5,4 miljoonasta asukkaasta yli kolme miljoonaa eli yli 60 prosenttia asuu Tampere–Pori-linjan eteläpuolella. Eteläisimmässä Suomessa on myös eniten yrityksiä ja rahaa. Talvetkin ovat leudompia ja kesät lämpimämpiä.

Silti: linjan pohjoispuolella asuu yli kaksi miljoonaa ihmistä ja jalkapallon pääsarjaseuroja on ollut paljon – tälläkin hetkellä viisi: Jaro, KuPS, RoPS, SJK ja VPS.

Mistä jalkapallomenestyksen pakkautuminen etelään kertoo, Palloliiton Pohjois-Suomen valmennuskeskuspäällikkö, entinen maajoukkuepelaaja Mika Nurmela?

– Kyllähän se siitä kertoo, että Etelä-Suomessa on enemmän hyviä seuroja, pelaajia ja valmentajia, ei sitä käy kiistäminen. Mutta siellä on myös paremmat olot, suotuisammat sääolot ja enemmän rahaa sekä ihmisiä. Suomessa on 128 000 rekisteröityä jalkapalloilijaa, joista Raahe–Kajaani-linjan pohjoispuolella on vain 8 000.

– Minusta isompi kysymys on, että miksi Helsinkiin on mennyt niin paljon mestaruuksia ja vastaavasti Turkuun sekä Tampereelle niin vähän.

Onko menestyksen ja myös lajiosaamisen epätasainen maantieteellinen jakautuminen ongelma suomalaisessa jalkapallossa?

– Järjestelmä pitää rakentaa sellaiseksi, että A-maajoukkuepelaajaksi voi tulla synnyinpaikasta riippumatta. Jos kyvykäs pelaajatyyppi on kotoisin vaikkapa Ivalosta, hänellekin pitää olla pelaajapolku, joka voi johtaa huipulle. Itse teen työtäni sillä mentaliteetilla, että näin myös tapahtuu.

Millainen voisi olla ivalolaisen lupauksen pelaajapolku?

– Yläkouluiässä hän voi mennä mukaan Rovaniemen akatemiaan, joka toimii leirimallilla. Toisen asteen opiskelujen alkaessa eteen tulee muutto pois kotoa, esimerkiksi Rovaniemelle.

Entä tulevaisuus? Miltä mestaruuksien maantieteellinen karttaa näyttää, jos sellainen tehdään 34 vuoden kuluttua?

– Tuskin hirveän erilaiselta. Suurin osa mestaruuksista menee jatkossakin Helsinkiin.

– Suomi on pinta-alaltaan iso maa. Jalkapalloilun kannalta on tärkeää, että on RoPS:n kaltaisia seuroja, jotka osoittavat menestymisen olevan mahdollista muuallakin kuin etelässä. Se antaa uskoa.

Ensi kaudella myös Kemissä pelataan liigaa.

– Olen luottavainen, että Oulukin liittyy pääsarjakaupunkien joukkoon lähitulevaisuudessa, Nurmela uskoo. HäSa–LM

Asiasanat

Päivän lehti

28.10.2020

Fingerpori

comic