Uutiset

Eteläisiin ja Renkoon tulee lisää pientalotontteja

Eteläinen ja Lammi kasvavat vauhdikkaimmin kantakaupungin ulkopuolella olevista taajamista uudessa Hämeenlinnassa.

Tämä on tilaajajohtaja Päivi Salorannan veikkaus, kun keskustellaan Hämeenlinnaan tekeillä olevasta rakenneyleiskaavasta.

Siinä linjataan maankäyttöä kantakaupungin ulkopuolella.

-Vanhoja kuntakeskuksia halutaan kehittää, mutta jokaista omalla tavallaan.

Kuntakeskusten ohella myös Eteläisiin suunnitellaan lisää pientalotontteja.

Yleiskaavapäällikkö Aimo Huhdanmäki kertoo, että uuden Suttenhaan alueen kaavoitus alkaa ensi vuonna.

-Eteläisissä ei tällä hetkellä ole yhtään tonttia varattavissa. Kaupungilla on maata Suttenhaan alueella, jonne tulee useita kymmeniä tontteja.

Eteläinen sijaitsee niin lähellä kantakaupunkia, että siellä uskotaan olevan kysyntää pientalotonteista.

Vanhoja kirkonkyliä

Hauhon kirkonkylää on tarkoitus kehittää hienovaraisesti. Suuria uusia asuinalueita ei avata.

-Esimerkiksi Vanhan Raitin alueelta on löytynyt tilaa myös täydennysrakentamiselle. Hauholla halutaan säilyttää vanhan kirkonkylän miljöö, Saloranta pohtii.

Lammi on vanhojen kuntakeskusten joukossa oma lukunsa.

-Se on aina ollut kauempana kuin muut Hämeenlinnan seudun kuntakeskukset ja sen vuoksi aina joutunut olemaan itsenäinen.

Lammi on myös Hämeenlinnan kantakaupungin ja Lahden puolivälissä ja töissä käydään kummassakin suunnassa.

Se on kohtalaisen työpaikkaomavarainen ja aikoo sellaisena pysyäkin. Joten tarvetta on kartoittaa löytyykö yritystonteille sopivaa aluetta 12-tien varresta.

Iso tonttireservi

Iittalaan on aikoinaan kaavoitettu todella paljon tontteja. Niitä on jopa muutama sata, mutta osa on yksityisten maalla. Maaomistajat eivät ainakaan vielä ole innostuneet myymään maataan.

Lisäksi osa kaavoista on jo vanhentunut.

-Iittalassa voisi olla hyvä sysäys, jos kaupunki rakentaisi jonkin verran infraa, jolla saataisiin vauhtia tonttien myyntiin, Saloranta kaavailee.

Iittalan kaavat ovat pirstaleisia ja osin vanhentuneita.

-Jos kylä lähtee kasvamaan Kuurilan suuntaan, pitää olla tarkkana, että vanha miljöö säilyy. Toisena vaihtoehtona on, että kasvu suuntautuu etelään kantakaupunkiin päin.

-Iittalassa on Lasimäki, mutta kylä ympärillä on hieman uinuva. Se tarvitsisi jotain säpinää.

Yritystä siihen suuntaan on, sillä Kehkellä on meneillään kehittämishanke, jossa myös Iittala Group on mukana.

-Lasin voisi nostaa Iittalassa vielä nykyistäkin näkyvämmin teemaksi. Lisäksi järvinäkymää voisi kaivaa esiin. Nythän kylän keskustassa ei arvaa, kuinka lähellä Äimäjärvi on.

Iittalaan kaavaillaan myös yritystontteja vähän Moreenin tapaan moottoritien tuntumaan.

Huhdanmäki pohtii, että Iittalalla on lasit hyvin uunissa.

-Sijainti on hyvä moottoritien varressa ja esimerkiksi Valkeakoski on varsin lähellä.

Renko Moreenin naapurissa

Myös Rengossa Päivi Saloranta näkisi mielellään nykyisen kirkonkylän alueen kehittyvän.

-Hietainmäki kymppitien toisella puolella on kaavoitettu vanhan kunnan aikana, mutta sitä ei ole avattu. Kunnallistekniikan rakentaminen sinne tulee kalliiksi, Huhdanmäki harmittelee.

Saloranta arvelee, että jossain muodossa Hietainmäki tai osa siitä otetaan käyttöön, mutta ei vielä.

Sen sijaan ensi vuonna kaavoitetaan kaupungin omistama alue Topenontien ja Kappelintien kulmauksessa kirkonkylän laidalla.

Aimo Huhdanmäki muistuttaa, että Rengosta on Moreenin alueelle vajaat 15 kilometriä.

-Siellä on nyt 500 työpaikkaa ja ensi vuonna yli tuhat. Se voi lisätä mielenkiintoa myös Rengon suuntaan.

Asuminen pysyy Syrjäntakana

Tuuloksessakin on Syrjäntaan tuntumassa kaavoitettuja pientalotontteja runsaasti.

-Kaava on aika karkea ja vaatii uudelleentarkastelua, Huhdanmäki pohtii.

-Tuulonen tarjoaa muutaman kilometrin päässä mielettömät palvelut. Kuitenkin asuinrakentaminen kannattanee suunnitella Syrjäntaakse, Saloranta pohtii.

Tuuloksessa ei ole kovaa painetta lisätä tonttitarjontaa.

Pannujärven yritysalueen kaava vahvistettiin juuri. Jossain vaiheessa tulee ehkä pohdintaan, pitäisikö sen lähettyvillä olla tarjolla myös asuintontteja.

-Toisaalta tällä hetkelläkin Tuuloksessa käydään töissä etäämpää. En tiedä, onko tällaiselle kaavalle tarvetta, Huhdanmäki miettii. (HäSa)