Uutiset

Etelämantereelle lähtevä kokki loihtii kuivamuonastakin gourmetkelpoista ruokaa

Perjantaina 13 hengen retkikunta suuntaa yli kahdeksi kuukaudeksi Suomen omalle tutkimusasemalle Etelämantereelle. Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoista koostuva ryhmä aikoo tutkia retken aikana Etelämantereen jäätikköjärviä, pienhiukkasia, lunta ja meteorologiaa.

Jo useiden vuosien ajan retkikunnan mukana on ollut myös Turun ammatti-instituutin catering-alan opettaja, kokki Pekka Paarala. Ensimmäisen kerran Paarala lähti uusien kokemuksien perässä FINNARP-tutkimusretkikunnan kanssa Etelämantereelle vuonna 2009. Nykyisin Paarala nauttii siitä, ettei kahteen kuukauteen tarvitse kuljettaa mukana puhelinta, lompakkoa saati avaimia.

Arktisissa olosuhteissa ruuanlaitto on kuitenkin tavallista haasteellisempaa jopa kokille, sillä tuoreista raaka-aineista olevaa ruokaa retkikunta ei pääse syömään viikkokausiin. Silti pitäisi saada aikaan ravitsevaa, hyvää ruokaa.

– Nämä retket ovat tuoneet luovuutta aika paljon mukaan ruuanlaittoon. Siellä joutuu toisella tavalla ratkaisemaan asioita, kun käytössä ei ole kaikkia niitä raaka-aineita, joita Suomessa käyttäisi. Ruoka on kuitenkin aika tärkeää siellä, sillä minnekään muualle ei pääse, Paarala kertoo.

Osa raaka-aineista kuljetetaan mukana Suomesta saakka, osa otetaan kyytiin viimeistään Etelä-Afrikasta. Lähes kaikki on kuivattua, pakastettua tai säilykkeinä: lihat, kalat ja kasvikset. Esimerkiksi maito tehdään maitojauheesta, eikä kermaa käytetä lainkaan. Joka aamu aamiaispöydässä odottavat myös vitamiinipurkit.

– Ainut tuore tavara on kananmuna, mutta niistäkin matkan jälkeen vain yksi kolmesta on säilynyt käyttökelpoisena. Lisäksi salaatin laitamme kasvamaan ikkunalle heti perille saavuttuamme, mutta siitä riittää vain leivän päälle laitettavaksi.

Kaikki ruoka hyödynnetään loppuun asti

Toisin kuin voisi luulla retkikunta ei kuitenkaan elä pelkällä purkkimuonan voimalla paria kuukautta. Suomalaisia makuja hyödynnetään paljon: poron kuivalihaa ja kotimaisten kuivattujen sienien, suppilovahveron ja kanttarellin, mahdollisuuksia Paarala ylistää. Lisäksi Paarala leipoo paljon, ja erilaisia jauhoja on varattuna mukaan yli 70 kilon verran.

Muutaman kerran retkikaudessa on myös juhlaillallisen vuoro. Mitään ruokaa ei heitetä roskiin.

– Vältämme mahdollisimman paljon jätteen tuottamista, koska kaikki tuotettu jäte tuodaan myös pois. Siksi mahdollisimman tarkkaan hyödynnän kaiken ruuan, sillä ylimääräinen jäte aiheuttaa lisäkustannuksia, Paarala toteaa.

Koska retkikunta viettää joulunkin tutkimuslaitoksella, Paarala pyrkii kokoamaan mahdollisimman perinteisen joulupöydän. Aina ei voi kuitenkaan olla varma millainen kinkku Etelä-Afrikasta on saatu mukaan.

– Viimeksi se oli kevyesti savustettu ja suolattu, mutta silti yhä raaka, Paarala kertoo.

Top 4 à la Etelämanner:

– Coeur de filet provencale – Naudan sisäfileetä valkosipuliperunoiden ja valkosipulivoin kera.

– Ankanrintaa punaviinikastikkeessa

– Merenherkkulajitelma eri äyriäis- ja kalalaaduista.

– Boerewors – Ryynimakkaran tapainen etelä-afrikkalainen raakamakkara. Tarjotaan suomalaiseen tapaan uunissa haudutettuna maitokastikkeen ja perunamuusin kera.

Asiasanat