Uutiset

Eteläranta maksaa itse itsensä

Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo oli yhtä hymyä esitellessään tiistaina kaupungin uusimman usean sadan miljoonan euron rakennushankkeen. Etelärantaan nousee kymmenen vuoden kuluessa asuntoja, liiketiloja ja vapaa-ajan rakennuksia – ja mikä parasta, täysin ilman kaupungin rahoitusta.

-Tarkoitus on, että infratyötkin rahoitetaan täältä saatavilla tuloilla kuten tonttien myynnillä ja kaavoituskorvauksilla. Uskon sen myös toteutuvan, sillä alue on varmasti haluttu. Hämeenlinnasta tulee Etelärannan myötä entistä komeampi kaupunki, Isosuo hehkuttaa.

Hankkeen arvo ainakin 200 miljoonaa

Hanketta varten perustetun Eteläranta Oy:n ja Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok.) ei ole sanoissaan sen säästeliäämpi. Hänen mukaansa on hauskaa esitellä jälleen kerran usean sadan miljoonan euron hanketta kaupungissa.

Isosuo tarkentaa, että koska vielä ei tiedetä alueen lopullista rakennusoikeutta, hankkeen arvon arvioiminen on vaikeaa.

-Mutta on se ainakin 200 miljoonaa, se on laskettu minimirakennusoikeudella, Isosuo toteaa.

Tarkoituksena on, että alue suunnitellaan ja kaavoitetaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa. Rahoittajina toimivat niin sijoitusyhtiöt kuin rakennuttajatkin.

Suomessa ei ole tehty mitään vastaavaa

Etelärannan toimitusjohtajana ensi viikolla aloittava diplomi-insinööri Leena Kähkönen kertoo, että toteutuskonsepti on Suomessa vielä uusi.

-Keski-Euroopastä löytyy malleja, mutta en tiedä Suomesta yhtään vastaavaa hanketta ainakaan tässä mittakaavassa, Kähkönen sanoo.

Ensitöikseen Kähkönen ja suunnittelutoimisto Inter-Arch Architecture Oy alkavatkin tutkia ja vertailla erilaisia rahoitusmalleja.

-Tarkoitus on todella miettiä rahoitusmallit niin, ettei kaupungin tarvitse sitoa tähän lainkaan omaa rahaa. Tuomme ensimmäiset vaihtoehdot hallitukselle vielä tämän vuoden aikana, Kähkönen arvioi.

Hän pitää tavoiteaikataulua muutenkin varsin tiukkana. Alue kaavoitetaan osissa, mutta yhteisen kaavarungon pitäisi valmistua jo ensi vuoden lopussa. Kokonaan alueen tulisi olla kaavoitettu vuonna 2015.

Hullutkin ideat sallittuja

Koska kaavoitus etenee osissa, myös alue rakentuu vaiheittain. Ensimmäiset kohteet voivat olla pystyssä piankin.

-Voi olla, että esimerkiksi länsilaidalle on rakennettu vuonna 2015 jo paljonkin. Sehän on kaupungin käyntikortti etelän suunnasta tultaessa, Kähkönen sanoo

Kähkönen korostaa, että aluetta suunnitellaan siten, että se liittyisi mahdollisimman saumattomasti kansalliseen kaupunkipuistoon. Myös kuntalaiset otetaan mukaan suunnitteluun muun muassa nettipalautteen kautta.

Suunnittelussa hullutkin ideat ovat sallittuja.

-Meillä täytyy olla paljon vaihtoehtoja, utopistisiakin ajatuksia. Hienoja alueita ei tehdä ilman niitä, Kähkönen muistuttaa. (HäSa)