Uutiset

EU-äänestykselle ei uutta tarvetta

Kaksi kolmesta suomalaisesta kannattaa kansanäänestyksen järjestämistä EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta Aamulehden Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan.

EU:n päätöksentekoa yksinkertaistava sopimus on jäsenmaiden hyväksyttävänä. Sen voimaantulo on naulattu kaikkien jäsenmaiden hyväksyntään. Seuraavaksi sopimuksesta äänestävät ranskalaiset kuluvan kuun lopulla.

Eduskunnan käsittelyyn sopimus tulee näillä näkymin syksyllä.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) mielestä kansanäänestys on tarpeeton, koska unionin perusluonne ei ole muuttumassa.

Kansanäänestyshalu on yksilöimätöntä ja epämääräistä: äänestäisin, mutta en tiedä mistä on kysymys!

Aamulehden teettämään kyselyyn vastanneista 43 prosenttia ei osaa sanoa kantaansa itse asiaan eli EU:n uuteen perustuslakiin.

Kansalaiset voivat mennä asiassa myös itseensä, tietoa on etsivälle tarjolla, mutta sitä pitää osata ja viitsiä hakea.

Professori Risto Sänkiahon mukaan ihmiset kertovat kysyjälle äänestävänsä, koska kokevat sen kansalaisvelvollisuudeksi. Kokeneen politiikantutkijan arviossa on vinha perä. Hänen arvelunsa mukaan oikeasti kansanäänestykseen osallistuisi noin 30 prosenttia äänioikeutetuista. Sänkiaho ei usko, että perustuslaista voi syntyä edes kunnollista kansalaiskeskustelua.

Kansanäänestystä voi vaatia vain, jos vaihtoehdot ovat selvillä. Mikä on pitkään ja hartaasti valmistellun perustuslain vaihtoehto? Paluu entiseenkö?

Perustuslaillinen sopimus yksinkertaistaa laajentuneen 25 jäsenmaan Euroopan unionin päätöksentekoa. Sopimus korvaa nipun vuosikymmenten varrella tehtyjä perussopimuksia. Niiden perään tuskin haikailevat kiivaimmatkaan kansanäänestyksen kannattajat.

Tiedon jakaminen ja keskustelun herättäminen ovat kannatettavia tarkoitusperiä, mutta on kansalaisia osattava myös armahtaa monimutkaiselta pykäläviidakolta, jonka hallinta vaatii poliitikoiltakin vahvaa ammattitaitoa.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on aikanaan perustellut mahdollista kansanäänestystä yleisellä hyväksyttävyydellä. Kansalaiset sitoutuisivat Suomen rakentavaan EU-politiikkaan äänestämällä ja vieläpä todennäköisesti selvin numeroin sopimuksen puolesta. Mitä sillä oikeasti voitettaisiin?

EU:n perustuslain tiellä on eri maissa runsaasti kansallisia esteitä, jotka tuskin poistuvat sillä, että suomalaiset näyttävät mallia. Kunkin maan päätöksentekoa ohjaa oma poliittinen kulttuuri. Sekään ei ole EU:n loppu, jos jokin maa jättää sopimuksen ratifioimatta. Sitten ovat edessä vain uudet neuvottelut. Miten ja missä laajuudessa? Sitä ei vielä tiedetä.

Pääministeri Matti Vanhanen on sanonut, että uusi sopimus on hyväksyttävä tavalla, jonka myös kansalaiset kokevat laajasti oikeaksi.

Eduskunta on täsmälleen oikea paikka käydä keskustelua EU:n perustuslaillisesta sopimuksesta ja sen yksityiskohdista. Ei liene epäilystä, etteivätkö suomalaiset luottaisi asiassa edustajiinsa.