Uutiset

EU ja Venäjä etsivät yhteistyötä

Pitkään ja sitkeästi sorvattu Euroopan unionin ja Venäjän yhteistyösopimus allekirjoitettiin tiistaina Moskovassa. Voitonpäivän juhlat antoivat lopulta seremonialle näyttävät kulissit. Katseita ei tarvinnutkaan kääntää vain Euroopan sotaisaan menneisyyteen, vaan myös rakentavasti tulevaan.

Venäjä ei ole varsinainen suurvalta, mutta yhä merkittävä alueellinen voimatekijä, jonka kanssa laajentunut Euroopan unioni on väistämättä tekemisissä.

Ohjattu yhteistyö ja raja-aitojen harkittu kaataminen on jatkossakin EU:n ja Venäjän välisen rauhanomaisen rinnakkainelon paras tae.

Putinin johtaman Venäjän demokraattisuus on kovin kiistanalaista, mutta sopimuskumppanina hän on ainakin kohtalaisen luotettava.

Uusi sopimus, ”tiekartta”, on pitkälti muodollisuus, jossa ei vielä kovin paljon puututa yhteistyön sisältöön. Siitä sopiminen jää myöhempien aikojen murheeksi. EU:n edustajilta vaaditaan vastaisuudessakin runsain mitoin sitkeyttä ja yhteistä poliittista tahtoa.

Sopimus koskettelee lähes kaikkea taivaan ja maan väliltä: sen on määrä vahvistaa yhteistyötä sisä- ja oikeusasioiden, ulkoisen turvallisuuden, talouden, koulutuksen sekä kulttuurin ja tutkimuksen aloilla.

Viisumikysymys kiinnostaa aivan erityisesti suomalaisia. Matkustuskäytäntöjen helpottaminen EU:n ja Venäjän välillä on sopimuksessa todettu yhteiseksi tavoitteeksi.

Varsinaiseen Venäjän toivomaan viisumivapauteen on vielä pitkä matka. Joustavuutta tarvitaan lisää rajaliikenteeseen, mutta ei tehokkaan valvonnan kustannuksella.

Yhteistyösopimus jää tyhjäksi, jos virallinen Venäjä ei saa omaa virkamieskuntaansa omaksumaan sen periaatteita.

Lienee toiveajattelua kuvitella, että Venäjän rajaviranomaisten ennustettavuus lisääntyisi kertaheitolla EU:n ja Venäjän uuden sopimuksen ansiosta.

EU on Suomelle tukeva selkänoja suhteessa Venäjään, mutta vielä korostetummin Baltian maille.

Sitkeimmät ja vielä avoimet kiistat EU:n ja Venäjän välillä koskevat Neuvostoliiton toisen maailmansodan yhteydessä väkivalloin haltuunsa ottamaa Baltiaa.

Venäjän on solmittava vihdoin rajasopimukset kaikkien alueen maiden kanssa. Se ei saa suhtautua niihin loputtomiin ylimielisesti.

Venäjän hallituksen Euroopan asioiden hoitaja Sergei Jastrzhembski vastasi viikko sitten erittäin kitkerästi Euroopan komission varapuheenjohtajalle Günther Verheugenille, joka oli vaatinut Venäjää tunnustamaan, että Neuvostoliitto miehitti aikanaan Baltian maat.

Jastrzhembskin mukaan miehitystä ei koskaan tapahtunut, vaan maat liitettiin ”yhteisestä sopimuksesta”.

Kiistely miehityksestä on hedelmätöntä, koska yhteistä totuutta ei ilmeisesti kyetä puolin ja toisin saavuttamaan näköpiirissä!olevana aikana.

Sergei Jastrzhembski varoitti tuomasta historiallisia ennakkoluuloja Venäjän ja EU:n suhteisiin. Ensimmäiseksi hänen pitäisi tarkemmin harkita omia sanomisiaan.