Uutiset

EU-jäsenyys jakaa yhä kansaa

Hämeenlinna 28.12.2005

Jos Suomessa järjestettäisiin juuri nyt kansanäänestys maan EU-jäsenyydestä, ei-ääniä olisi enemmän kuin kyllä-ääniä. Näin kertoo Etelä-Suomen Sanomien ja Satakunnan Kansan tuore mielipidekysely. Jäsenyyden vastustus keräisi 49 ja kannatus 44 prosenttia äänistä.

Tulos on kaikesta huolimatta yllättävän myönteinen Suomen EU-jäsenyydelle. EU-vastaisuus ei ole nostanut merkittävästi päätään, vaikka EU on suorastaan ajautunut kriisistä toiseen. Suomalaiset taitavat sittenkin ymmärtää oletettua paremmin vaikeuksia, joita 25 eurooppalaisen maan etujen ja toiveiden yhteensovittaminen väkisin aiheuttaa.

Mielipidekartoitus kaiken lisäksi kertoo, että ainoastaan 31 prosenttia suomalaista haluaisi Suomen eroavan EU:sta. Koko ajatus pesäeron tekemisestä yhdentyvään Eurooppaan on pelkkää haihattelua, joten valtaenemmistö suomalaisista tunnustaa tosiasiat ilman venkoilua. Suomi otti suunnan kohti länttä, kun se haki EU:n jäseneksi.

Maan johdon on kuitenkin syytä olla huolissaan kehityksen suunnasta, sillä monien vakavasti otettavien mittausten mukaan EU-vastaisuus nostaa päätään. Viikko sitten julkaistu Eurobarometri kertoo, että 42 prosenttia suomalaista vastustaa EU:n uutta kiisteltyä perustuslakia. Luku on suurin kaikkien EU-maiden vertailussa. Tanskalaisista 40 prosenttia vastustaa perustuslakia.

EU:n asiantuntija professori Esko Antola arvelee suomalaisten olevan tyytymättömiä hallituksen Eurooppa-politiikkaan. Antola katsoo, että kansan mielestä Suomen tulisi ajaa terävämmin ja itsekkäämmin omia etujaan eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Antola tulkitsee kansan tuntoja varmasti jokseenkin oikein. Terävyyden lisäksi Suomen EU-politiikassa on nähtävissä hoipertelua. Suomi on liputtanut eturintamassa EU:n laajentamisen puolesta, mutta silti täällä oltiin pettyneitä EU:n rahoituksesta syntyneeseen ratkaisuun. Juuri EU:n laajentuminen kuitenkin nostaa myös Suomen lähivuosien jäsenmaksuja!

Suomi tuskin voi kuitenkaan ratkaisevasti terävöittää EU-politiikkaansa. EU-vastaisuus on yhteisön yhteinen ongelma. Ja koska tilanne on tämä, EU:n tulisi löytää yhteisvoimin lääkkeet sitä vastaan. Kaikki johtavat EU-poliitikot ovat huolissaan, mutta kovin vähän on esitetty ratkaisumalleja EU:n kannatuksen kasvattamiseksi. Juhlapuheiden ylevistä sanoista on arkielämässä, tässäkin tapauksessa, kovin vähän hyötyä.

Edelleenkin suomalaisia kalvaa myös kuvitelmiin ja luuloihin perustuva asenteellinen EU-vastaisuus. Suuri ja kasvoton EU on jo sinänsä sopiva kiukunpurkausten kohde silloin, kun yhteiskunnassa kaikki ei mene suunnitelmien mukaisesti.

Myös median on syytä katsoa peiliin. Muun muassa ruuan hintakehityksessä tehdään edelleen selvityksiä, joissa vertaillaan nykyisiä hintoja EU:ta edeltävän ajan hintoihin. Tulos kertoo kuin itsestään, että EU-jäsenyys selittää tyhjentävästi ruuan hinnan. Sen sijaan korkotason mittauksessa perustana ei olekaan aika ennen EU-jäsenyyttä. Suomalaiset voivat kiittää juuri EU-jäsenyyttä rahan halvasta hinnasta.