fbpx
Uutiset

EU-maille yhteiset säännöt

– Haluamme puolustusteollisuuden viennille samat säännöt kuin ne ovat muissa EU-maissa. Meille sopisivat hyvin yhteiset säännöt ja tulkinta. Emme pyydä muuta, sanoo Patrian toimitusjohtaja Heikki Allonen.

Allosen mielestä Patrian asevienti saa Suomessa suhteettoman suuren julkisuuden. Hän muistuttaa, että pelkästään työntekijämäärillä mitaten Jämsän Hallissa on konsernin laajin liiketoiminta. Toiseksi suurin yksikkö on Millog. Vientiin pääasiassa suuntautunut tehdas, Hämeenlinnan tehdas, on vasta kolmanneksi suurin yksikkö.

– Jotta Hämeenlinnan tehtaan toiminta olisi järkevää, on oltava riittävästi vientiä. Eli jos johonkin viennin säännöt vaikuttavat, niin se on Hämeenlinnan tehdas ja osin myös Sastamalan tehdas, Allonen toteaa.

Suomessa on käyty viimeksi keskustelua puolustusteollisuuden Saudi-Arabian vientiluvasta. Patrian Nemo-kranaatinheitinjärjestelmiä myytiin maahan Yhdysvaltain kautta. Allonen kertoo, että kyseessä oli pieni osa Yhdysvaltain hallituksen suurta kauppa Saudi-Arabian hallituksen kanssa. Patria vie heittimet alihankintana monivaiheisessa kaupassa Belgian ja Kanadan kautta.

– Emme voi itse tehdä näin suuria kauppoja vaan meidän on järkevää toimia niissä alihankkijana. Toista kertaa tällaista yhteistyötä ei syntyisi, jos tämä kauppa olisi meillä kielletty.

Kaikki pienetkin osatoimitukset vaativat vientiluvan, joten Patria hakee vuosittain kymmeniä vientilupia puolustusministeriöltä. Se taas pyytää tärkeimmistä kaupoista lausunnoin ulkoasiainministeriöltä. Allonen sanoo yhteistyötä viranomaisten kanssa hyväksi.

– Pyrimme viranomaisten kanssa sellaiseen yhteistyöhön, että saisimme etukäteen ainakin jonkinlaisen ennakkotiedon kaupoille mahdollisesti myönnettävistä luvista.

Mahdollisuuksia…uuteen yhteistyöhön

Puolustusvälineteollisuus on Euroopan unionin maissa hajanainen verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin. Kukin maa on mitä ilmeisimmin halunnut suojella tärkeää teollisuuttaan. EU:n tuoreen direktiivin tarkoitus on vapauttaa jäsenmaiden välistä kilpailua. Suomessa direktiivin mukainen laki puolustus- ja turvallisuushankinnoista tuli voimaan viime vuoden vaihteessa.

– Uskon, että tulee käymään niin, että kansallisten lakien rajoja kokeillaan ainakin alkuvaiheessa EY-tuomioistuimessa, Allonen sanoo.

Strategisesti tärkeät ohjelmat, kuten ydinohjelmat, ovat EU:n direktiivin ulkopuolella. Allosen mukaan EU-maat ilmeisesti tulkitsevat eri tavoin nimenomaan heille strategisesti tärkeät puolustusteollisuuden alat.

– Myös jäsenmaiden väliset kehityshankkeet aiotaan jättää kilpailun ulkopuolelle. Tällainen on esimerkiksi Ranskan ja Britannian uusi puolustusyhteistyö. Näiden maiden uudelle yhteiselle lentotukialukselle tuskin tulee tilauksia Suomesta.

– Näin EU-maat voivat edelleen pelata teollisuuspoliittista peliä.

Allonen katsoo, etteivät direktiivi ja lainsäädäntö ratkaisseet Euroopan puolustusvälineteollisuuden ongelmia. Markkinakuva kuitenkin muuttuu.

– Patrialle ei synny uusia uhkia vaan ehkä jopa enemmänkin uusia mahdollisuuksia. Meillä on nyt hyvä mahdollisuus kehittää jonkin toisen EU-maan kanssa yhteistyötä.

Edessä ehkä…hankalia vuosia

Suomi leikkaa puolustusbudjettiaan ja puolustusvoimissa tehdään suurta remonttia. Allonen sanoo, että uudistuksen vaikutukset eivät ole dramaattisia Patrialle. Suurimmat välittömät muutokset tulevat yhtiön toimintatapoihin. Hankintojen väheneminen iskee Patriaan mutta viiveellä.

– Kuten tiedetään, kolmeen vuoteen ei juuri tehdä uusia hankintoja, mutta aloitetut vanhat hankkeet jatkuvat. Lähivuosien jälkeisistä vuosista saattaa tulla hankalia.

Allonen muistuttaa, että muun muassa ilmavoimat joutuu vähentämään Hornetien lentotunteja. Väistämättä se vähentää myös Patrian tekemiä huoltoja.

– Mikä on todennäköisyys, että puolustusmäärärahat palaavat entiselle tasolle? Ei ole itsestään selvää, että ne palaavat.

Allosen mielestä Patria ei voi tuudittautua siihen, ettei muutoksia sen omaan toimintaan tulisi. Kun asiat muuttuvat, on yhtiön muututtava mukana.

– Muutokset korostavat viennin merkitystä.

Euroopassa on eletty huonoja taloudellisia aikoja jo vuodesta 2008. Lähes kaikkien Euroopan valtiot ovat velkaantuneet ja niiden budjetit ovat alijäämäisiä. Vaikka Patria onkin riippuvainen julkisista hankinnoista, sillä on pitkäaikaisten hankkeiden ansiosta mennyt edelleen taloudellisesti varsin hyvin. Yhtiön koko henkilöstö sai viime vuonna tulospalkkion.

– Maiden säästöt eivät vielä näy hankinnoissa. Tämä on siis jälkisyklistä teollisuutta.

– Samalla on selvää, että hyvin harvat Euroopan maat säilyttävät puolustusbudjettinsa entisellä tasolla. Useimmat meidän kilpailijoistamme ovat eurooppalaisia, sanoo Allonen ja ennakoi kiristyvää kilpailua. (HäSa)

Menot