Uutiset Helsinki

EU ottaa varovaisia askeleita uusien jäsenmaiden hyväksymisessä – EU:n ulkoministerit tapasivat Suomessa kandidaattimaiden edustajia

Suomeen kokoontuneet EU:n ulkoministerit puivat arktisen alueen politiikkaa, Iranin tilannetta, hybridiuhkia, Brasilian metsäpaloja ja EU:n laajentumista Länsi-Balkanille.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini painottavat, että EU seisoo Iranin ydinsopimuksen takana. Kuva: KIMMO BRANDT
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) ja EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini painottavat, että EU seisoo Iranin ydinsopimuksen takana. Kuva: KIMMO BRANDT

Helsinkiin epäviralliseen ministerikokoukseen kerääntyneet EU:n ulkoministerit olivat varovaisen myönteisiä EU:n laajentumiselle tulevaisuudessa Länsi-Balkanille.

– Ilmassa oli positiivisia odotuksia, että jossain vaiheessa voidaan edetä Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-jäsenyyden kanssa, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi lehdistötilaisuudessa Helsingin epävirallisen ministerikokouksen jälkeen.

EU käy jäsenyysneuvotteluja tällä hetkellä alueen maista Montenegron ja Serbian kanssa.

Jäsenyyshakemuksen ovat jättäneet Pohjois-Makedonia, Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina. Maiden edustajia oli mukana ministerikokouksessa.

– Suomi on kannattanut sitä, että jäsenyysneuvotteluja aloitettaisiin nyt syksyllä. Ainakin Pohjois-Makedonia näyttäisi täyttävän kriteerit, Haavisto totesi aiemmin viikolla.

Haavisto korosti lehdistötilaisuudessa, että EU:lla on mahdollisuus lisätä Balkanin alueen vakautta, mistä hyötyisi alueen maiden lisäksi myös EU itse.

Osalla Länsi-Balkanin maista on ollut viime vuosina läheiset välit Venäjään ja esimerkiksi Kiina on tehnyt laajoja investointeja osaan alueen maista.

– Jos näillä mailla ei ole EU-jäsenyyttä näköpiirissä, ne katsovat toisiin suuntiin, Haavisto totesi laajentumisesta aiemmin viikolla.

“Hyötyä jo hakemisvaiheessa”

EU-maiden kannat Balkanille laajenemiseen vaihtelevat. Esimerkiksi Unkarin ulkoministeri arvioi Lännen Median haastattelussa, että enemmistö maista suhtautuu laajenemiseen epäilevästi.

Helsingin-kokousta johtanut EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini ei kommentoinut suoraan sitä, kuinka yhtenäisiä jäsenmaat olivat laajentumisesta, mutta hän sanoi jäsenmaiden olevan yksimielisiä Länsi-Balkanin strategisesta tärkeydestä EU:lle.

– EU:n intressinä on integroida Länsi-Balkanin aluetta unioniin taloutta ja turvallisuutta koskevien syiden takia, pakolaisvirtojen hallitsemisen vuoksi ja esimerkiksi infrastruktuurin yhtenäistämiseksi, Mogherini sanoi kokouksen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa.

Mogherini muistutti, että osa Länsi-Balkanin maista kävi sotaa keskenään vain runsas parikymmentä vuotta sitten.

EU-jäsenyyden hakemisen edellyttämä yhteistyö tuo alueen maille Mogherinin mukaan mahdollisuuden päästä yli niiden vaikeasta historiasta.

Maiden pyrkimys kohti EU-jäsenyyttä helpottaisi alueen yleisen vakauden lisäksi Haaviston arvion mukaan myös Kosovon ja Serbian välejä.

Edessä on kuitenkin vielä vuosien neuvottelut, ja jäsenyyttä hakevilla mailla on tiukat ehdot täytettävänään.

Niiden täyttämiseksi maiden täytyy esimerkiksi kitkeä korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, kohentaa sananvapautta ja luoda olosuhteet reilulle kilpailulle.

– Hyötyä tulee jo jäsenyyden hakemisvaiheessa, kun maiden on kohennettava oikeusvaltiokehitystään ja keskinäisiä suhteitaan, Haavisto totesi lehdistötilaisuudessa.

Mogherini: EU tehnyt osansa Iranin-tilanteen rauhoittamiseksi

Torstaina ulkoministerien tärkeimpänä keskustelunaiheena oli Iranin ja laajemmin Lähi-idän tilanne.

EU seisoo Mogherinin mukaan vankasti Iranin ydinsopimuksen takana ja tukee kaikkia toimia, jotka vievät kohti neuvotteluita.

Mogherini korosti, että Iranin on pidättäydyttävä ydinaseen kehittämisestä.

EU on hänen mukaansa tehnyt osansa sopimuksen säilyttämiseksi, mistä hän mainitsi esimerkkinä maksujärjestelmä Instexin edistämisen, jonka turvin Iranille pyritään mahdollistamaan pienimuotoista kaupankäyntiä.

– Hormuzinsalmea koskien EU:n pääviesti on, että jännitteitä on kyettävä liennyttämään ja merenkulku alueella on turvattava, Mogherini kommentoi.

Brittiministeri vähätteli viimeisintä brexit-sotkua

Myös Brexit nousi keskusteluun torstaina Britannian pääministeri Boris Johnsonin järjestämän yllätyksen kiihdyttämänä.

Johnson pyysi keskiviikkona Britannian parlamentin istuntotauon pidentämistä, mikä jättää brexitin käsittelyyn vähemmän aikaa.

Päätös raivostutti Britannian kansalaisia ja oppositiota. Markkinoilla päätöksen tulkittiin heikentävän sopimuksellisen brexitin mahdollisuuksia, ja punnan kurssi laski.

Britannian ulkoministeri Dominic Raab kommentoi maansa parlamentin istuntotaukoa perjantaina Finlandia-talolle saapuessaan ja vähätteli sen vaikutuksia.

– Se vähentää käsittelyaikaa vain noin neljällä päivällä, Raab sanoi.

Raab piti istuntotauon pidentämistä koskevaa kritiikkiä ylimitoitettuna.

– Ajatus siitä, että päätös olisi jonkinlainen perustuslain rikkomus, on hölynpölyä.

Raabin irlantilainen kollega Simon Coveney sanoi medialle, ettei brittihallitus ole esittänyt uskottavaa ratkaisua kiistaa aiheuttavaan backstop-kysymykseen. Backstopilla tarkoitetaan menettelyä Britannialle kuuluvan Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan auki pitämisestä.

Haaviston mukaan Suomi tekee EU-puheenjohtajana kaikkensa, että brexit tapahtuisi sopimuksellisena.