Uutiset

EU-padassa paljon arvosteltavaa

Vuosikymmen sitten presidentin tehtävät jättänyt presidentti Mauno Koivisto kuvaa Turun Sanomien juhlalehdessä-lehti täytti 100 vuotta- Suomen asemaa sekä maailmanpolitiikassa että -kaupassa. Koivistomaiseen tyyliin presidentti katsoo Suomen olevan ”saakelin suuressa padassa”, jonka nimi on Euroopan unioni. Vapailla sanoilla, joita valtiojohto ei koskaan suosi, ilmaistuna Koivisto on pistävän oikeassa.

Koivisto oli keskeisessä roolissa, kun Suomesta tuli EU:n jäsen. Hänen EU-suhdettaan voi hieman ihmetelläkin, sillä sodan kauhut kokeneelle valtiomiehelle Suomen suhde Venäjään oli ja on edelleen erittäin tärkeä. Koivisto kuitenkin teki niin itselleen kuin koko maalle selväksi, että Suomen on oltava koko painolla mukana eurooppalaisen yhteistyön rakentamisessa. Koivisto ei tulkinnut unionia Venäjän vastaiseksi.

Mauno Koiviston suuri EU-pata ei ole siistissä kunnossa hellalla. Presidentti sanoo kiertelemättä olevansa huolissaan eurooppalaisen yhdentymisen vauhdista, Suomen itsemääräämisoikeuden kaventumisesta ja EU:n kyvystä muodostaa neuvottelukumppanina yhteinen kanta mihin hyvänsä Eurooppaa koskevaan asiaan.

Presidentti Koivisto ei suinkaan ole ainoa EU:n laajenemisen vauhtia kavahtava poliitikko. Kun unionissa ryhdyttiin laatimaan suunnitelmia itälaajenemisesta, monelta suunnalta kuului arvioita, joiden mukaan EU on ottamassa itselleen mahdotonta tehtävää. EU:n johto piti päänsä. Onko integraation vauhti ollut hallittu, mitä seikkaa Koivisto vahvoin perustein epäilee, paljastuu vasta ajan myötä. Varsinkin entisissä itäblokin maissa EU:lla on tekemistä enemmän kuin kahdelle kädelle.

EU:n systeemi elää entistä enemmän omaa elämäänsä, laatii erilaisia säännöksiä ja kasvaa näin koko unionissa vieraantumisen ongelma, Koivisto kovistelee. Tähänkään sinänsä jo vanhaan näkemykseen ei ole tarvetta mitään lisätä. EU:n johto on saanut kuulla kipakkaa kritiikkiä niin direktiiveistä kuin tavasta, jolla systeemi kääntää selkäänsä kansalaisille.

Edelleenkin vaikuttaa ajoittain siltä kuin EU:n johdon mielestä unionin tulevaisuus olisi turvattu ilman kansalaismielipiteenkin tukea. Näkemys on vaarallisen harhainen: EU-vastaisuudesta on tulossa eurooppalaisen yhteistyön kehittämisen keskeisiä ongelmia.

EU on kaikkea muuta kuin yhtenäinen. Koivisto painottaakin sen olevan ”pulmallinen neuvottelukumppani vähän joka suuntaan”. Hän näkee, että EU:n kanta syntyy tästä eteenpäinkin ”hyvin abstraktilla tasolla”. Suomen itsemääräämisoikeutta koskevissa pohdinnoissa presidentti jopa kysyy, päättääkö EU tästä eteenpäin siitä, paljonko Suomelle jää vaikutusvaltaa.

Koivisto ei edelleenkään ole EU-vastainen vaan EU-kriittinen henkilö, mikä on paikallaan muistaa. Hän on varmasti valmis myöntämään monet EU:n tuomat edut, kuten ruuan hinnan laskun ja matalan korkotason, vaikka hän ei niistä tässä yhteydessä lista tee.