Uutiset

EU-perustuslaista keppihevonen

Euroopan unioni on ajautunut vakavaan kriisiin, jonka kimppuun jäsenmaiden johtajat käyvät puolentoista viikon päästä huippukokouksessaan Brysselissä.

Ranskalaiset ja hollantilaiset hylkäsivät EU:n perustuslaillisen sopimuksen, joka on mitä ilmeisimmin avattava, mutta miten? Varmaa on lähinnä vain se, että tilanteesta on löydettävä uskottava tie ulos.

Perustuslaillisen sopimuksen viilaus ei auta tautiin, joka on kansalaisten syvä epäluulo Euroopan unionin valtaapitäviä kohtaan.

Miten voidaan saada aikaan sopimus, joka menisi läpi esimerkiksi Tanskan kansanäänestyksessä? Luultavasti ei enää mitenkään.

EU törmäsi muuriin, jonka olemassaolo oli tiedossa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) moitti viime viikolla EU-eliittiä kansasta vieraantumisesta.

Kyllä kansa tietää. Sen ääntä on kuunneltava, vaikka se on toisinaan toisenlainen kuin asialliset perusteet antavat aiheen toivoa.

Kansalliset, kuvitellut ja todelliset edut jyräävät ylitsepääsemättömällä voimalla EU-kansanäänestyksen kaltaisessa tilanteissa.

EU on kaukana ihmisten yläpuolella häämöttävä outo olio, jota ei ilmeisesti halutakaan nähdä arkipäivän asioihin aidosti vaikuttava tekijänä.

EU:n päätöksentekojärjestelmä on kankea ja monimutkainen. Siitä kansalaiset eivät kuitenkaan kanna huolta, vaan kysyvät, miten niin, miten se vaikuttaa minun elämääni?

Hedelmällistä olisikin kaivella muistin lokeroita ja miettiä mitä kaikkea EU tuo suomalaiseenkin arkeen. Esimerkit voivat yllättää.

EU on merkittävimpiä suomalaisen luonnon suojelijoita. Yhteisvaluutta euron ansiosta valuutta on vakaa ja korot alhaiset. Entä viinan hinta? EU on Suomelle ja suomalaisille erittäin merkittävä turvallisuusratkaisu. Sekin on omiaan unohtumaan.

Asiallista tietoa EU:sta on yllin kyllin, myös perustuslaillisesta sopimuksesta. Tiedon puute ei olekaan syy tarkoitushakuiseen tietämättömyyteen. Perustuslain valmistelussa julkisuus ja avoimuus olivat jopa johtavia periaatteita. Silti yritys meni metsään.

EU:n perustuslaillisen sopimuksen vastustajia voi onnitella onnistumisesta. Vai ovatko he sittenkään aidosti ja pelkästään perustuslain vastustajia? Perustuslaki on enemmänkin keppihevonen. Motiiveja pitää hakea muualta.

Kauna on muhinut vuosia EU-vastustajien mielissä. Nyt se vain puhkesi uuteen kukkaan.

EU-päättäjätkin ovat syypäitä unionin kriisiin. He antoivat herkullisen tilaisuuden maailman muuttumista vastaan protestoineille.

Unioni ei voi koskaan miellyttää kaikkia. Siitä huolimatta järjestely on historiallisen toimiva eurooppalainen rakennelma, jossa myös kansalaisten demokraattinen vaikutusmahdollisuus on järjestetty.

Demokratian askelmilla Brysseliin on pidempi matka kuin oman kunnantalon valtuustosaliin. Suomessa eduskunta on siinä välissä ja pienessä maassa kohtalaisen lähellä kansalaisia. Silti moni äänestäjä mieltää, etteivät kansanedustajat aja kansan asiaa.