Uutiset

EU pysyy kummallisen hiljaa uusista talouspakotteista – Venäjään todella vaikuttavia keinoja tuskin uskalletaan käyttää

Ukraina vaatii Euroopan unionia lopettamaan energiantuonti Venäjältä. Toistaiseksi EU:n johto on pysynyt melko hiljaa pakotepuheissaan. Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon mukaan Euroopalla ei riitä uskallus tehdä oikeasti Venäjään vaikuttavia päätöksiä.
Vangitut ukrainalaiset merisotilaat siirrettiin Simferopolissa Krimillä tiistaina. EU hakee vielä linjaansa, kuinka Venäjän sunnuntaiseen tulitukseen ja laivakaappaukseen suhtaudutaan.

Toistaiseksi Euroopan unioni ei ole saanut aikaan mitään konkreettista päätöstä, seuraako Kertshinsalmen yhteenotosta lisää talouspakotteita Venäjää vastaan.

– On liian varhaista puhua uusista pakotteista, koska tilannekuva on vielä epäselvä, sanoo ulkoministeriön lähetystöneuvos Päivi Nevala Lännen Medialle.

EU:n mahdollisista pakotteista keskustellaan parhaillaan eri työryhmissä. Uusia ministerikokouksia ei kuitenkaan ole sovittu 10. joulukuuta pidettävän kuukausittaisen ulkoministerien tapaamisen lisäksi.

Pakotteista voidaan tarvittaessa sopia nopeallakin aikataululla. On kuitenkin Nevalan mukaan vielä liian varhaista arvioida, mitä lisäpakotteet olisivat.

Pakotteet eivät suuri este suomalaisyrityksille

Suomalais-venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen sanoo, etteivät nykyiset EU:n talouspakotteet ole kovin suuri este suomalaisyrityksille.

– EU:n pakotteet ovat tarkkaan harkittuja. Alakohtaiset pakotteet ovat vaikuttaneet vain yksittäisten tuotteiden vientiin, kun on mietitty, voiko joku tuote päätyä sotilaskäyttöön tai muun pakotteen alle, Rekolainen sanoo.

Hänen mukaansa rahoituspakotteet ovat vaikuttaneet välillisesti eniten. Ne ovat lykänneet investointeja, kun venäläispankit eivät ole voineet lainata halpaa länsimaista rahaa asiakkailleen.

– Venäjän vastapakotteet vaikuttivat Suomen elintarvikesektoriin, mutta niin ne vaikuttivat muihinkin Venäjälle vieviin EU-maihin, kertoo Rekolainen.

Hän ei usko EU:n päättävän ainakaan merkittävistä lisäpakotteista. Venäjän taloutta rasittavat kuitenkin Yhdysvaltojen pakotteet ja uhka niiden lisäämisestä. Ruplan arvo on pudonnut tänä vuonna 20 prosenttia.

Ukraina: ”Putinille on osoitettava hänen paikkansa”

Ukrainan Saksan-suurlähettiläs Andrij Melnyk puhui keskiviikkona Saksan radiossa, että ”Putinille on osoitettava hänen paikkansa”.

Melnyk vaati EU:ta kiristämään talouspakotteita. Hän nosti esiin energiantuonnin lopettamisen Venäjältä ja Nord Stream 2 -kaasuputken hyllyttämisen.

Hän jopa ehdotti Saksan merijalkaväen lähettämistä valvontatehtäviin Asovanmeren alueelle. 

Saksan liittokansleri Angela Merkel on tähän mennessä vasta vedonnut konfliktin rauhoittamisen puolesta. Häneltä ei ole saatu selvää kantaa pakotteisiin.

EU:n puheenjohtajamaan Itävallan ulkoministeri Karin Kneissl sanoi, että keskustelu lisäpakotteista selviää vasta sitten, kun tiedetään, mitä sunnuntaina todella tapahtui.

Venäjä avasi tulen kolmea ukrainalaista sota-alusta vastaan ja vangitsi miehistöt Kertshinsalmessa. Muutamia ukrainalaisia sotilaita haavoittui. Miehistö on yhä vangittuna.

Yhdysvallat rohkaisee lisäämään pakotteita

Yhdysvallat haluaa EU:n harkitsevan lisää pakotteita Venäjää vastaan.

– Haluamme eurooppalaisten liittolaisten todella miettivän, mitä lisäpakotteita voitaisiin asettaa, sanoi Yhdysvaltain Ukrainan-erikoislähettiläs Kurt Volker Berliinissä.

Volker kuitenkin myönsi, että hän ei ole kuullut toistaiseksi viestejä pakotteiden lisäämiseksi Saksalta tai Ranskalta.

Halla-aho: Venäjä luo uuden puskurin

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoitti tiistaina, että Venäjä luo uudella konfliktilla uuden puskurin Krimin ympärille. Jo Itä-Ukrainan sota osoittautui onnistuneeksi puskuriksi. Halla-ahon mukaan Venäjä siirtelee maalitolppia.

Näin EU voi kokea saavansa myönnytyksen, kun se saa Venäjältä jonkinlaisen kompromissin Asovanmerellä. Samalla itse asia, Krimin laiton valtaus, unohtuu kauemmas.

– Eurooppalaisten perusongelma Venäjän kanssa on taipumus moralistiseen räksytykseen yhdistettynä olemattomiin muskeleihin. Viimeksimainittu viittaa etenkin Euroopan kasvavaan energiariippuvuuteen Venäjästä. Tähänastiset pakotteet ovat lähinnä kosmeettisia, ja niistä kärsivät pääasiassa Suomen kaltaiset pienet maat, ei Venäjä. Jos Venäjään haluttaisiin vaikuttaa, se suljettaisiin kansainvälisten maksujärjestelmien ulkopuolelle, lopetettaisiin energiantuonti, ja annettaisiin kansainvälinen pidätysmääräys maan poliittisesta johdosta nimenomaan liittyen Krimiin, Halla-aho kirjoittaa Facebookissa.

– Näin ei tietenkään toimita, koska Kremlin todelliset asiamiehet ovat pitäneet huolen siitä, että Eurooppa jäätyisi ilman venäläistä kaasua, Halla-aho toteaa. LM-HäSa

Lisää aiheesta: Putin syytti Ukrainan presidentti Poroshenkoa maiden välillä puhjenneen konfliktin suunnittelusta

Euroopan unionin pakotteet

Euroopan unionilla on käytössään neljä erillistä pakotejärjestelmää, jotka kohdistuvat eri tahoihin:

1. Ukrainan valtion varojen väärinkäytöstä vastuullisiin henkilöihin

2. Krimin ja Sevastopolin laittoman liittämisen johdosta käyttöön otetut taloussuhteita rajoittavat pakotteet

3. Ukrainan alueellista koskemattomuutta, suvereniteettia ja itsenäisyyttä uhkaavista tai heikentävistä toimista vastuullisiin henkilöihin ja yhteisöihin

4. Ukrainan tilanteen vakautta horjuttavien Venäjän toimien johdosta käyttöön otetut alakohtaiset pakotteet

Pakotejärjestelmät ovat erillisiä, jotta niitä voidaan tilanteen lieventyessä purkaa yksi kerrallaan.

Pakotteiden alaiset tuotteet

EU:n pakotteilla on venäläisten pankkien rahoitukseen osallistumisen lisäksi pääasiassa vaikutuksia viejiin, joilla on toimituksia Venäjälle, Krimille ja Sevastopoliin ja jotka vievät esimerkiksi:

1. öljyn etsintään ja öljynporaukseen liittyviä tuotteita

2. kaksikäyttötuotteita eli siviili- ja sotilaskäyttöön soveltuvia tuotteita

3. puolustustarvikkeita

Lähde: Suomalais–venäläinen kauppakamari