Uutiset

EU tänään ranskalaisten hampaissa

Perustuslaillinen sopimus valmisteltiin pitkälti ranskalaisten johdolla.

Sopimus Euroopan perustuslaista on tänään tärkeässä testissä, kun ranskalaiset ottavat siihen kantaa kansanäänestyksessään. Odotukset ovat hyvin ristiriitaisia, kun kansanäänestyksestä on tullut yleisen EU-vastaisuuden temmellyskenttä.

Vielä talvella mielipidemittausten mukaan ranskalaisten enemmistö oli sopimuksen hyväksymisen kannalla, mutta äänestyksen lähestyessä on ääni kellossa muuttunut.

EU:n on syytä varautua takaiskuun. Mikään maailmanloppu ei kuitenkaan ole tulossa, kuten EU-asiantuntija Teija Tiilikainen sanoo tänään Hämeen Sanomien haastattelussa.

Muodollisesti EU:n tulevaisuus on veitsen terällä, mutta vain muodollisesti.

Kaikkien jäsenmaiden hyväksyntä on sopimuksen voimaantulon edellytys. Vihreää valoa näyttäneitä maita on toistaiseksi yhdeksän, viimeisimpänä kuluneella viikolla Itävalta ja Saksa.

Toistaiseksi voi kuitenkin vain arvailla, mitä tapahtuu, jos ranskalaiset vastaavat tänään ”ei”. Samaan rintamaan voivat ensi viikolla liittyä hollantilaiset. Ensi keväänä EU:n perustuslaillinen sopimus on puolestaan brittiäänestäjien hampaissa.

EU ei romahda Ranskan tai edes Britannian äänestyksiin. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on osuvasti muistuttanut, että EU:n toiminta perustuu nykyisin voimassa oleviin sopimuksiin ja niistä erityisesti Nizzan sopimukseen, jos uusi korvaava sopimus ei tule voimaan suunnitellusti.

Varasuunnitelmienkaan perään ei auta haikailla.

Hyväksymiskierros jäsenmaissa on käytävä läpi ja sen jälkeen katsottava missä mennään. On epätodennäköistä, että perustuslaillinen sopimus revittäisiin kokonaan auki. Pikemminkin mahdollisissa uusissa neuvotteluissa on käytävä sen kimppuun miten pitkään valmisteltu sopimus saadaan voimaan.

Ranskalaiset tuskin lopultakaan haluavat jättäytyä EU:ssa sivuraiteelle. Britit ovat jo siellä, mutta heillä on vielä aikaa tulla järkiinsä.

Ranskalaisittain olennaista on, että kansanäänestys on sitova. Ranskalaiset ottavatkin kansallisten vaalien tapaan kantaa lähinnä sen mukaan miten tyytyväisiä ovat omiin johtajiinsa. Se on väärä lähtökohta.

EU tarvitsee perustuslaillisen sopimuksen. Sen taakse tarvitaan kipeästi myös ranskalaisia, mutta ilman heitä unioni ei ole hukassa.

EU:n hallintoa on yksinkertaistettava. Tämä kuten monet muutkaan päivänselvät asiat eivät kuitenkaan ole olleet pääosissa Ranskan kyllä-ei -kiistelyssä.

Ranskalaiset eivät tunne EU:n etua omakseen, eivät, vaikka heidän asemansa on unionissa perinteisesti erittäin vahva.

Perustuslaillinen sopimus valmisteltiin pitkälti ranskalaisten johdolla ja heidän omia pyrkimyksiään myötäillen. Ranska on yksi EU:n vanhoista ja suurista, jotka hyötyvät eniten valtasuhteiden muutoksista. Valitettavasti erivapauksien hakemisella ei ranskalaisittain ole mittaa eikä määrää.

EU:n uudistukset ovat ennenkin menneet läpi vasta monimutkaisten ja hankalien vaiheiden jälkeen. EU:n laajenemisenkin tiellä oli valtavasti esteitä, jotka nekin onnistuttiin voittamaan.