Uutiset

EU:n päätöksentekokyky näivettyy

Ranska teki kansanäänestyksellä totta EU:n painajaisesta. Vaikka ennusteidenkin mukaan unionin uutta perustuslakia vastustava rintama oli voittamassa kansanäänestyksen, tulos oli lopulta synkkääkin synkempi presidentti Jacques Chiracin johtamille perustuslain kannattajille. Lähes 55 prosenttia ranskalaisäänestäjistä vastusti perustuslakia.

Ranska on suurvalta ja siksi sen kansanäänestyksen kielteinen tulos ei ole pelkkä pikkujuttu Euroopan taloudelliselle, poliittiselle ja sosiaaliselle rakennustyölle. Ei-leirin voiton jälkeen olisi suorastaan ihme, jos perustuslain kannattajat kirisivät voittoon Hollannin ja Tanskan kansanäänestyksissä.

Ranskan äänestystulos hämmentää koko EU:ta. Kaikki vakavasti otettavat asiantuntijat vakuuttavat, ettei edessä sentään häämötä unionin loppu. Ajatus EU:n purkamisesta onkin pelkkää ajatuksen lentoa. Miten mahtava rakennelma olisi yleensä harjoitettavissa ja mitä siitä seuraisi Euroopalle ja koko maailmalle?

Presidentti Chirac katsoo Ranskan menettäneen vaikutusvaltaansa EU:n päätöksenteossa. Chirac lähinnä kiukuttelee perustuslakia vastustaneille ranskalaisille. Äänestyksen tulos oli arvovaltatappio Ranskan johdolle, mutta ei se mitenkään voi ratkaisevasti maan voimaa vähentää. Kyllä Ranskaa on tästä eteenpäinkin kuunneltava EU:n keskeisissä päätöksissä.

Ranskalaisten enemmistö asettui vastustamaan asiaa, jota se ei tosiasiassa oikein edes voi vastustaa. EU saa vastatuulesta huolimatta aikanaan uuden perustuslain, jonka sisältö tuskin ratkaisevasti poikkea ranskalaisten hylkäämästä. Unionin korkein johto karsastaa viimeiseen asti sitä, että EU:ssa ryhdyttäisiin hakemaan perustuslaille täysin uutta mallia.

Perustuslain koossapitämisessä ja hyväksymisessä on kuitenkin tärkeä moraalinen ulottuvuus: miten Ranskan voisi edes edellyttää kunnioittavan kansanäänestyksensä kaatamaa perustuslakia? Jos EU on demokratiaa kunnioittava yhteisö, ranskalaisten enemmistön sanan täytyy tavalla tai toisella näkyä tulevan perustuslain sisällössä.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) arvelee perustuslain toteutuvan esitettyä vaatimattomampana. Arvio on mielenkiintoinen ja ilmeisen oikeaan osuva. Keskeistä on, mitä tässä tapauksessa on vaatimattomuus. Onko se perustuslain vesittämistä ja näin pitkällä aikavälillä myös EU:n heikentämistä? Näinkin voi käydä: kansanäänestykset rapauttavat unionin voimaa ja päätöksentekokykyä.

EU:n olisi jo pitänyt tehdä tärkeitä päätöksiä. Unioni on laajenemassa ja muun muassa sen rahoituksessa on ratkaisua odottavia ongelmia. Ranskan kansanäänestyksen jälkeen EU joutuu ottamaan askeleen taaksepäin ja jatkamaan painia perustuslaista. Muut asiat saavat odottaa.

Ranskalaisten enemmistö ei ottanut kantaa pelkästään perustuslakiin. EU:n on uudistuttava, tultava lähelle eurooppalaisten arkea. EU:n johto voi myös pohtia, mitä järkeä on avata ovea Turkin jäsenyydelle. Muun muassa Ranskan ei-leiri vastustaa Turkin EU-jäsenyyttä.