Uutiset

EU:n pitäisi päästä sopuun solidaarisuudesta siirtolaisia kohtaan – rajavalvonta vahvistuisi ja Afrikka saisi rahaa

Tämän viikon torstaina ja perjantaina kokoontuvassa EU:n huippukokouksessa pitäisi päästä sopuun maahanmuuton pelisäännöistä EU:ssa.

Suurimpina ongelmina ovat Dublin-järjestelmä ja turvapaikkamenettelyt. Jäsenmaiden olisi päästävä yhteisymmärrykseen muun muassa kansainvälisen suojelun antamisesta, vastaanotto-olosuhteista, hakijoiden paluusta sekä palauttamisesta.

Dublin-asetuksen mukaan turvapaikanhakijan vastaanotosta vastaa se jäsenvaltio, jossa hänen sormenjäljet on ensimmäisenä otettu tai jossa hänelle on myönnetty ensimmäisen kerran Schengen-viisumi. Jos vastuumaata ei voida määritellä näillä perusteilla, käsitellään turvapaikkahakemus siinä maassa, jossa hakemus on ensimmäisen kerran viranomaisille jätetty.

Viime vuosina Dublin-asetusta ei ole kovin hyvin EU:ssa noudatettu, kun turvapaikanhakijoita tuli vuosina 2015–2016 ennätysmäärä. Asetuksen tulevaisuus on yhä kiperä kysymys EU:ssa. Solidaarisuus jäsenmaiden kesken on vähissä.

– Turvapaikkamenettelyyn ja Dublin-asetukseen liittyvät säädösehdotukset ovat vieläkin kesken. Muista viidestä on voitu neuvotella komission ja parlamentin kesken. Torstai ja perjantai ovat ratkaisevia. Huippukokouksen päätökset antavat suuntaa tulevalle, kertoo hallitusneuvos Annikki Vanamo-Alho sisäministeriöstä.

Sopu vaikea löytää

Jos huippukokous eli Eurooppa-neuvosto pääsee yhteisymmärrykseen maahanmuutosta, linjausten pohjalta kirjoitetaan tarkemmat säädökset.

– Eurooppa-neuvosto hakee poliittista lopputulosta, jonka pohjalta lainsäädäntö laaditaan. Kansainvälisiä velvoitteita noudatetaan. Tarkoituksena on torjua järjestelmän väärinkäytöksiä ja perusteettomia turvapaikkahakemuksia. Suojelua halutaan yhä antaa, Vanama-Alho kuvailee.

Sopu EU:n sisällä on tosin hyvin vaikea saavuttaa, koska erityisesti Itä-Euroopan maat, kuten Unkari, Puola ja Slovakia ovat olleet hyvin tiukan maahanmuuttopolitiikan kannalla. Toistaiseksi jäsenmaiden sisäiset turvapaikanhakijoiden siirrot ja Dublin-asetuksen noudattaminen ovat olleet mahdottomuuksia, kun solidaarisuutta turvapaikanhakijoiden jakamiseen ei ole ollut.

Tämän vuoden aikana on kuitenkin monen suuren EU-maan, kuten Italian ja Saksan, vaalitulosten myötä tullut enemmän painetta juuri maahanmuuton tiukentamiseen. Kukaan ei halua vuosien 2015–2016 tilannetta, jossa suuret määrät ihmisiä kulkivat Euroopan halki.

Tarkoituksena on, että jäsenmaiden välille ei syntyisi muuttoliikettä ja ”turvapaikkashoppailua”.

Lisää rajavartijoita

Komission tekemän ehdotuksen perusteella esimerkiksi rajavalvonta olisi unionissa lisääntymässä. Ehdotuksen mukaan vuoteen 2027 mennessä EU-rajavartioita olisi 10 000, nykyisin vastaava luku on 1 300 rajavartijaa ja 1 500 vartijan valmiusjoukko nopeata toimintaa varten.

Samalla erityisesti Afrikkaan annettaisiin enemmän rahallista apua, jotta muuttoliike Eurooppaan vähenisi. Komission ehdotuksessa hahmotellaan useiden miljardien tukea Afrikkaan sekä myös Syyriaan ja Turkkiin pakolaisleireille.

On mahdollista, että ilman satsauksia pakolaisuuden juurisyiden hoitoon, muuttoliike Eurooppaan jatkuu. Näin toteaa muun muassa YK:n pakolaiskomissaari Filippo Grandi.

– Siirtolaiset ja pakolaiset tarvitsevat vakautta, mutta resurssit sen tarjoamiseen ovat hyvin rajalliset. Kansainvälisillä järjestöillä on aivan liian vähän rahoitusta. Eurooppalaiset valittavat usein pakolaisista ja siirtolaisista, jotka yrittävät päästä heidän rannoilleen. Tämä jatkuu, jos Afrikkaan ei tule kunnollisia investointeja, Grandi toteaa YK:n tiedotteessa.

YK:n tilastojen mukaan Välimereen on hukkunut tänä vuonna tuhat ihmistä. Italiaan, Kreikkaa ja Espanjaan on saapunut Välimeren yli tänä vuonna yhteensä noin 41 000 siirtolaista. Viime vuonna siirtolaisia kuli Välimeren yli yhteensä yli 170 000, joten määrä on edelleen vähenemässä tänä vuonna merkittävästi.