Uutiset

EU:n rahoituskehysneuvottelut karahtamassa karille – "En usko, että pääsemme sopimukseen", Tanskan pääministeri sanoi

Brysselissä neuvotellaan toista päivää EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä, joka määrittää unionin budjetin koon ja mihin rahaa käytetään. Neuvotteluja vaikeuttaa erityisesti jäsenmaiden erilaiset näkemykset rahoituskehyksen koosta.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen puhui toimittajille perjantaina ennen EU:n huippukokouksen toisen päivän neuvotteluja. Kokouksessa päätetään EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä. Kuva: epa08234021
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen puhui toimittajille perjantaina ennen EU:n huippukokouksen toisen päivän neuvotteluja. Kokouksessa päätetään EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehyksestä. Kuva: epa08234021

Neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä ovat ajautumassa takalukkoon Brysselin huippukokouksessa. Torstaina alkaneissa neuvotteluissa ei ole tapahtunut merkittävää edistystä ja hyvin todennäköisesti sopimukseen ei päästä perjantain aikana.

Ongelmaksi on muodostumassa tiukkaa talouslinjaa ajavien jäsenmaiden Tanskan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin vaatimus pitää EU:n vuosien 2021–2027 rahoituskehys tasan yhdessä prosentissa jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta (BKT). Neuvotteluiden pohjana on Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michelin ehdotus, jossa rahoituskehys olisi 1,074 prosenttia EU-maiden BKT:stä,1 094 miljardia euroa.

Varsinkin Etelä- ja Itä-Euroopan maat ovat vaatineet suurempaa rahoituskehystä kuin Tanskan, Itävallan, Ruotsin ja Hollannin nelikko.

– En usko, että pääsemme sopimukseen, sanoi Tanskan pääministeri Mette Frederiksen perjantaina ennen kokouksen jatkumista.

Romanian pääministeri Klaus Iohannis oli myös hyvin skeptinen sopimuksen syntymisen suhteen. Hän epäili, että sopuun pääseminen vaatii uutta huippukokousta.

Tsekin pääministeri Andrej Babis purki turhautumistaan ja totesi, että johtajat ”voivat lähteä suoraan kotiin”, jos säästölinjan maat eivät jousta prosentin vaatimuksestaan.

Neuvotteluissa ongelmaksi on muodostunut budjetin koon lisäksi myös se, mihin rahoja ohjataan.

Uuden mallin kannattajat haluaisivat panostaa enemmän tulevaisuuteen. Budjetin rahoja pitäisi heidän mukaansa sijoittaa entistä enemmän muun muassa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, tutkimukseen ja koulutukseen sekä rajavalvonnan kehittämiseen.

Perinteisesti EU-budjetin suurimmat osuudet ovat olleet maatalous- ja kehitystuet, jotka ovat hyödyttäneet erityisesti EU:n Itä- ja Etelä-Euroopan maita. Myös muun muassa Suomi, Ranska ja Irlanti tukevat maataloustukien säilyttämistä ennallaan.

Neuvotteluihin lisävaikeutta tuo Britannian lähtö EU:sta, mikä aiheuttaa unionin budjettiin ison loven. Britannia on ollut unionin toiseksi suurin nettomaksaja.

Torstaina Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) arveli ennen huippukokouksen alkamista, että edessä ovat vaikeat neuvottelut.

– Jäsenmaat ovat edelleen aika kaukana toisistaan, Marin sanoi toimittajille Brysselissä.

”En ole kovinkaan optimistinen”

Torstaina rahoituskehysneuvottelut aloitettiin ja yhteisen kokouksen jälkeen jäsenmaat siirtyivät kahdenvälisiin neuvotteluihin, jotka venyivät aamuun asti.

– Kahdenväliset neuvottelut kestävät ikuisuuden, mutta näyttää siltä, etteivät neuvottelut ole edistyneet. Säästölinjan maat pysyvät asemissaan, nimettömänä neuvotteluja kommentoinut diplomaatti sanoi Reutersin mukaan.

Myös EU:n virkamies vahvisti, että pienempää budjettia vaatinut ryhmä ei ole joustanut, joten neuvottelut ovat jumissa.

– En ole kovinkaan optimistinen säästölinjan maiden vuoksi, sanoi ranskalainen diplomaatti.

Parlamentin täytyy hyväksyä neuvottelutulos

Rahoituskehystä on viilattu pitkään, sillä EU-komissio antoi oman pohjaesityksensä jo keväällä 2018. Siinä budjetiksi esitettiin 1,11 prosenttia bruttokansantulosta.

EU-parlamentin kanta on, että kehyksen pitäisi olla 1,3 prosenttia bruttokansantulosta, jotta sillä saataisiin katettua kaikki jäsenmaiden EU:lta vaatimat asiat.

Jos EU:n jäsenmaiden yksimielisyyden saavuttaminen on hankalaa, vielä hankalampaa on saada rahoituskehys läpi europarlamentissa, jonka täytyy myös hyväksyä se.

Parlamentin neuvottelutiimi teki heti Michelin ehdotuksen tultua julki kannanoton, jossa se sanoi, ettei se hyväksy sen pohjalta tehtävää rahoituskehystä.

Parlamentti vaatii merkittäviä panostuksia paitsi Green Dealin toteuttamiseen, myös digitalisaatioon ja Euroopan aseman vahvistamiseen. Lisäksi se kritisoi rahoitusleikkauksia lähes kaikilla rahoituskehyksen osa-alueilla.

Lisäksi se vaatii, että rahoituskehyksessä on sitouduttava siihen, että EU saa nykyistä isomman osuuden tuloistaan muista tulonlähteistä kuin jäsenmaiden maksamista jäsenmaksuista. Tällaisiksi tulonlähteiksi on visioitu esimerkiksi yritysverotuksen yhtenäistämistä, muoviveroa, päästökauppaa ja digitaalisten palveluiden verotusta.

Vuosien 2014–2020 kehys on 1,16 prosenttia EU-maiden bruttokansantulosta, kun Britannian osuus on laskettu pois.

Suomi esitti syksyn EU-puheenjohtajuuskaudellaan budjetin kooksi 1,07 prosenttia jäsenmaiden bruttokansantuotteesta, mutta se ei saanut juuri vastakaikua muilta jäsenvaltioilta. Monet maat, Euroopan parlamentti ja komissio olivat tyytymättömiä myös Suomen esityksen painotuksiin.

Päivän lehti

30.11.2020

Fingerpori

comic