Uutiset

EU:n sovittava yli 12 000 siirtolaisen sijoittamisesta palaneelta leiriltä – Kreikka odottaa leirien yhteistä hallinnointia, jäsenmaissa on ollut hiljaista avuntarjonnan suhteen

Suomi luvannut toistaiseksi vastaanottaa vain 11 henkilöä, Kreikka vaatii EU-mailta leirien yhteistä hallinnointia.
Väliaikaisleirillä vieraillut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel (keskellä) sanoi, että EU-komissio esittää uudistuksia pakolaispolitiikkaan mahdollisesti jo ensi viikolla. Kuva: epa08670791
Väliaikaisleirillä vieraillut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel (keskellä) sanoi, että EU-komissio esittää uudistuksia pakolaispolitiikkaan mahdollisesti jo ensi viikolla. Kuva: epa08670791

EU-maat joutuvat pian ratkomaan, mihin sijoitetaan yli 12 000 turvapaikanhakijaa, jotka ovat vailla pysyvää paikkaa kreikkalaisen turvapaikkaleirin palon jäljiltä.

Lesboksen saarella sijaitseva, ääriään myöten asutettu Morian leiri tuhoutui tulipalossa viime viikon tiistaina. Kreikan mukaan palon sytyttivät tahallisesti turvapaikanhakijat, jotka vastustivat koronatartuntojen vuoksi asetettuja rajoituksia. Kuusi on otettu kiinni sytyttämisestä.

Leirillä asui yli 12 000 turvapaikanhakijaa, joista EU-maat ovat tähän mennessä luvanneet ottaa yhdessä vastaan noin 400 alaikäistä.

Suomeen tulee 11 alaikäistä, jotka lasketaan mukaan 175:n leireillä olevien turvapaikanhakijoiden kiintiöön, joista hallitus päätti jo helmikuussa. Lisäksi Suomi ilmoitti keskiviikkona, että se toimittaa Kreikkaan materiaalista apua, kuten telttoja ja makuusijoja.

Kreikka pystytti hätäavuksi Lesbokselle telttaleirin, mutta uutistoimisto AP:n mukaan tuhannet turvapaikanhakijat protestoivat eivätkä suostu asettumaan leiriin.

Heidän pelkonaan on, että väliaikaiseksi tarkoitetussa leirissä joutuisi todellisuudessa viettämään kuukausia. Kreikan siirtolaisministerin mukaan pysyvää leirin valmistumisessa kestää yli puoli vuotta.

Tuhansien ja tuhansien turvapaikanhakijoiden tuleva pitkäaikainen osoite on täysin auki.

Saksa ottaa vastaan yli 2700 ihmistä

Saksa on toistaiseksi ainut EU-maa, joka on luvannut ottaa vastaan suuremman joukon turvapaikanhakijoita.

Tiistaina Saksa kertoi ottavansa Kreikasta vastaan yli 1 500 henkilöä, joilla on myönnetty turvapaikka. Maa ei ota Morian leiriläisiä, vaan auttaa Kreikkaa aiempia turvapaikanhakijoita vastaanottamalla.

Aiemmin Saksa on kertonut ottavansa noin 1200 Kreikassa olevaa turvapaikanhakijaa.

– Yhteensä Saksa ottaa Kreikan saarilta noin 2750 ihmistä, liittokansleri Angela Merkelin tiedottaja sanoi tiistaisessa tiedotteessa.

Saksan ilmoitus haaste muille EU-maille

Saksan ilmoitus 1 500 turvapaikanhakijan ottamisesta on kehotus ja haaste muille EU-maille saman tekemisestä.

Ennen tiistaista päätöstä Saksan hallituksen sisällä kiisteltiin esimerkiksi New York Timesin mukaan siitä, lupautuuko maa heti ottamaan siirtolaisia Kreikasta vai odottaako Saksa, että EU sopii yhteisestä ratkaisusta.

Sisäpoliittisesti Saksan yksipuolinen päätös aiheuttaa tyytymättömyyttä Merkelin hallitusta kohtaan, mutta päätöksellä Saksa painostaa etenkin muita EU:n vauraita maita Kreikan auttamiseen.

Apulaisliittokansleri Olaf Scholz vaati ”yhteistä eurooppalaista ratkaisua”. Saksa ottaisi tiistaisen lausunnon mukaan vielä lisää turvapaikanhakijoita osana yhteistä EU-maiden sopimusta.

Kreikka odottaa EU:n osallistuvan leirien hallinnointiin

Suomessa ja useimmissa EU-jäsenmaissa turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen aiheuttaa vaikeita sisäpoliittisia keskusteluja.

Päätökset 400 henkilön vastaanottamisesta kymmeneen EU-maahan koskevat vain alaikäisiä. Esimerkiksi Ranska on tähän mennessä luvannut ottaa noin 150 alaikäistä, keskiviikkona Portugal kertoi vastaanottavansa enintään noin sata turvapaikanhakijaa.

Morian yli 12 000 turvapaikanhakijasta monet ovat kuitenkin aikuisia.

Suurimman vastuun turvapaikanhakijoista kantava Kreikka vaatii painokkaasti EU-maita majoittamaan Kreikassa olevia siirtolaisia. Morian leiriläisten lisäksi muualla Kreikan saarilla on lisäksi noin 20 000 siirtolaista.

Tiistaina Kreikan hallitus sanoi, että se odottaa EU:n osallistuvan jatkossa Kreikan turvapaikanhakijaleirien yhteiseen hallinnointiin. Kreikassa vieraillut Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel lupasi, ettei EU jätä Kreikkaa oman onnensa nojaan, mutta hän ei ottanut suoraan kantaa ehdotukseen leirien yhteishallinnoimisesta.

Michel sanoi, että EU-komissio esittää uudistuksia unionin siirtolaispolitiikkaan mahdollisesti jo ensi viikolla. Suunnitelmien odotetaan koskevan esimerkiksi tiukempaa rajavalvontaa ja laajempaa vastuunjakoa turvapaikanhakijoista.

– Tiedämme, että edessä on hyvin monimutkaisia poliittisia debatteja, mutta kehitystä on pakko saada aikaan, Michel totesi.

Turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle ei poliittista tahtoa

Uudistuksia vaikeuttaa se, että monissa EU-maissa turvapaikanhakijoiden vastaanottamiselle ei juuri löydy poliittista tahtoa.

EU-maat ovat hiljaisuudellaan hyväksyneet viime vuonna Kreikassa aloittaneen uuden hallituksen selvästi tiukentuneen linjan turvapaikkapolitiikkaan.

Kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kiristi EU:ta vuoden alussa kuljettamalla turvapaikanhakijoita Kreikan rajalle, kreikkalaiset poliisit ja rajavartijat torjuivat tuhansia rajan yli pyrkiviä kovilla otteilla, kuten kyynelkaasulla ja vesitykeillä.

Lukuisat mediat kertoivat, että kreikan viranomaiset myös pahoinpitelivät ja nöyryyttivät rajan yli pyrkineitä.

EU-maiden hiljaiset reaktiot epäiltyihin ihmisoikeusrikkomuksiin kuvastivat turvapaikkapolitiikan vaikeutta jäsenmaissa.

Hiljaista oli myös elokuussa, kun New York Times raportoi Kreikan viranomaisten kuljettaneen yli tuhat turvapaikanhakijaa merelle kumiveneisiin ja pieniin ohjauskyvyttömiin aluksiin, vaikka kyse on ilmeisistä kansainvälisen oikeuden rikkomuksista.

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic