Uutiset

Eurajoella raha säteilee pelkoja voimakkaammin

 

– Kyllä kunnalla niin perkeleesti on varaa. Monitoimihallia suunnittelevat, kirjasto on jo päätetty.

– Kunnassa on jo yksi jäähalli ja tekojää siihen viereen on tekeillä. Minä tosin kysyn, kuka siellä vesisateessa luistelee. Hiekkatekonurmet on palloilijoille, ja tenniskentät.

Istutaan aivan ydinvoimalan naapurissa, Olkiluodon tienristeyksessä. Kahvila Ydinportin pöydässä eurajokelaiset Juha Vastamäki ja Juha Jaakkola listaavat voimalan tuomia hyötyjä.

Entinen valtuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Jaakkola kehuu, että esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hyvät.

– Sanoisin, että suorastaan erinomaiset, korjaa Onni Luoto vieressä.

Kahvilan pikkuparlamentissa vain Jaakkola nostaa esiin huolen ydinvoiman riskeistä. Etenkin ydinjätteen poraaminen kallioperään mietityttää. Hänen mukaansa kukaan ei vielä tiedä, mitä jätteelle lopulta tehdään.

Siitä huolimatta neljäskin reaktori olisi toivotettu tervetulleeksi. Muiden nyökytellessä Vastamäki toteaa, että Eurajoella suhtaudutaan tällä hetkellä melko ”kriittisesti” elinkeinoministeri Jan Vapaavuoreen (kok).

Ihmekö tuo, sillä Eurajoki elää ydinvoimasta.

Kunnan 50 miljoonan euron vuosibudjetista yksin kiinteistövero kuittaa 15 miljoonaa. Sen maksaa lähes yksinään TVO.

Kunnanjohtaja Harri Hiittiö kertoo, että kiinteistöveroon on hyvä nojata, koska se tuo tasaisesti tuloja vuodesta toiseen. Uuden reaktorin rakennusvuodet tuovat yksittäisiä jättipotteja.

Parhaimillaan Olkiluodon kolmosreaktorin rakennustyöt kaksinkertaistivat Eurajoen yritysten määrän ja nelinkertaistivat niiden liikevaihdon.

Näiden vuosien verotuloilla kunta on voinut toteuttaa suuria projekteja, mutta rahaa on pantu myös sukanvarteen.

– Valtuusto on lähtenyt siitä, että väliaikaisilla tuloilla ei rakenneta pysyviä menoja, Hiittiö kuvaa.
Ydinvoiman tuoma kukoistus konkretisoituu historiallisessa Vuojoen kartanossa. Vielä 1990-luvulla C.L. Engelin suunnittelema rakennuskokonaisuus oli liki rappiotilassa. 1800-luvulla valmistunut päärakennus oli toiminut sotavuosista lähtien vanhainkotina.

Sitten saapui ydinjäteyhtiö Posiva. Se sopi kunnan kanssa tilusten entisöimisestä ja lupasi itse ryhtyä päävuokralaiseksi. Neljänkymmenen vuoden vuokra, yli 40 miljoonaa markkaa, maksettiin kerralla. Niillä rahoilla Eurajoki rakensi itselleen uuden vanhusten palvelutalon.

Vilkkaimpina aikoina Olkiluoto kolmosta on rakentanut yli 4 000 ihmistä. Sellaisen porukan ostovoima näkyy muuallakin kuin Vuojoen kartanon kiitellyssä lounasravintolassa.

– Parhaimpina yksittäisinä rakennusvuosina Rauma sai yli 10 miljoonaa euroa ulkomaisten työntekijöiden kunnallisveroina, sanoo Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja
Jaakko Hirvonsalo.

Hän kertoo, että Rauman Alkoon suunniteltiin erityinen ranskalaisten viinien valikoima. Suurin osa Arevan ranskalaisista työntekijöistä on sijoittunut Raumalle. He ovat kuulemma kiitelleet, että kauppojen juustovalikoima on alkuvuosista parantunut kovasti. Kaupungissa toimii myös ranskalainen koulu.

Kahvila Sali tunnetaan Raumalla ulkomaalaisten työntekijöiden ja heidän perheidensä olohuoneena.

Yrittäjä Iida Lampi sanoo, että kaupunki ei ole hyötynyt vierastyöläisistä vain taloudellisesti. He ovat tuoneet alueelle myös kulttuurista pääomaa.

– Kun he lähtevät, menetys on vielä suurempi henkisesti.

Asiasanat