Uutiset

Eurobondit eivät ratkaise euroalueen talousongelmia

Sampo Pankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki ei usko, että euromaat hyväksyvät eurobondeja. Niillä ei kuitenkaan ratkaistaisi euroalueen heikkoa kasvua, alijäämiä ja velkaantumista.

-Mantereella on eletty yli varojen. On ollut oletus talouskasvusta, joka ei ole pitänyt paikkansa. Pitäisi olla ratkaisu velkaantumiseen.

Kaikki rahoitusratkaisut velkakriisin tuntuvat huonoilta. Niistä maksetaan kallis hinta, mutta perimmäisiä ongelmia ei ratkaistaisi.

-Paras ratkaisu velkakriisiin olisi vahva talouskasvu. Sellaista ei ole kuitenkaan näkyvissä, koska on menetetty kilpailukyky, Kuoppamäki sanoo.

Samaan aikaan kun elinkeinoelämä on menettänyt kilpailukykynsä Euroopassa, väestö ikääntyy. Kuoppamäki ei pidä tällaista hyvänä yhdistelmänä.

-Samalla kun velkakriisiä on akuutista ratkaistu, olisi pitänyt tehdä paljon rakenteellisia uudistuksia.

Ei seistä?tumput suorana

Kuoppamäen mielestä tiukan talouspoliittisen kurin pitäisi olla itsestäänselvyys. Italia ja eräät muut maat olisivat kuitenkin ”älyttömän velkaisia” jo liittyessään rahaliittoon.

-Se meno, mitä on harjoitettu pari vuotta, ei ole johtanut kuin entistä syvempiin vaikeuksiin.

Saksa, Suomi, Hollanti ja eräät muut maat torjuvat eurobondit ja euromaiden yhteisvastuun valtioiden veloista. Miksi sitten Euroopan unionin komissio esittää niitä?

-Varmaan osittain halutaan syventää keskustelun virtaa siitä, miltä euroalue näyttää 20 vuoden kuluttua. On myös tarve osoittaa, ettei olla ”tumput suorina”.

Kuoppamäen mukaan Euroopan yksi ongelma on kuitenkin, ettei ole riittävää kysyntää. Euroopassa pitäisi välttää Japanin tilanne. Japani on 20 vuotta elänyt ilman talouskasvua. Inflatoorisella politiikalla saatettaisiin lisätä kysyntää.

-Samalla pitäisi tehdä rakenteellisia uudistuksia. Yritystoimintaa pitäisi helpottaa.

EKP pelastaa,?kun ei ole kivaa

Kuoppamäki näkee eurobondit ja Euroopan keskuspankin ”setelirahoituksen” vaihtoehtoina akuutin velkakriisin ratkaisemiseksi. Eurobondit tarvitsisivat kuitenkin yhteistä finanssipolitiikkaa.

-Yhteinen finanssipolitiikka merkitsisi liittovaltiota. Se ei ainakaan nyt kelpaa.

-Saksan liittokansleri Angela Merkel on kuitenkin viemässä euroaluetta enemmän integraatioon kuin purkamassa sitä.

Saksa pelkää inflaatiota ja moraalin katoamista. Euroopan keskuspankki EKP ei ole etsinyt lopullista ratkaisua velkaongelmiin ostamalla kriisimaiden velkakirjoja. Kuoppamäki pitää kuitenkin mahdollisena, että Euroopan keskuspankki joutuu vielä selvittämään velkakriisiä ”setelirahoituksella”.

-Kun kenelläkään ei ole kivaa, voidaan antaa Euroopan keskuspankin pelastaa.

Kuoppamäki ei osaa sanoa, mikä voisi laukaista tällaisen tilanteen. Jotakin ikävintä tulisi tapahtua.

-Esimerkiksi Kreikan irtautuminen eurosta tai suuren pankin konkurssi voi saada Euroopan keskuspankin peräytymään. (HäSa)