Uutiset

Eurokansanedustaja Sirpa Pietikäisen Linnan juhlissa käyttämän juhlapuvun kierrätysmateriaali palkittiin Brysselissä. – “Se laskeutuikin niin kauniisti”.

VTT:n tutkija Saara Hanhikoski tutkii kierrätyskuituja.

Suomalainen VTT:n ja Aalto-yliopiston kehittämä kierrätyskuituhanke on tänään palkittu Brysselissä EU-komission RegioStars –kilpailussa yhtenä voittajana.

Palkittua kierrätyskuitua on jo nähty eurokansanedustaja Sirpa Pietikäisen juhlapuvussa Linnan juhlissa viime itsenäisyyspäivänä.

– Kierrätyskuidusta tehty vaate oli miellyttävämpi kuin oletin. Tässä on vaatteiden tulevaisuus, Pietikäinen sanoo.

Viskoosikuidun veroista uusiokuitua

Projektipäällikkö Marjo Määttänen esittelee Brysselin palkintogaalaa edeltävässä mediatilaisuudessa kangasta, jonka kuidut ovat alun perin jätepuuvillasta, esimerkiksi virttyneestä puuvillapaidasta.

Kierrätyskuidun väri riippuu käytetyn jätepuuvillan väristä. Langaksi kehrättynä se on himmeä, lievästi kiiltävä – ja kankaana miellyttävän tuntuinen.

Kuidut on kierrätetty VTT:n kehittämän selluloosakarbamaattiprosessin kautta, minkä tuloksena niistä on tullut viskoosikuidun veroista uusiokuitua.

VTT:n menetelmä on testattu koetehdasmittakaavaisena, sillä VTT on rakentanut Bioruukki-pilotointikeskukseen Espooseen noin 20 metriä pitkän kuidunkehruulinjan.

Linja ovat peräisin Valkeakoskelta Säterin tehtaalta, joka meni konkurssiin Avilon-nimisenä vuonna 2013.

– Prosessissa ei käytetä myrkyllisiä kemikaaleja. Vettä tarvitaan vain kaksi prosenttia puuvillakuidun valmistuksen vesimäärästä ja hiilijalanjälki on kolmasosan pienempi puuvillan valmistukseen verrattuna, kuvaa VTT:n johtava tutkija Mika Härkönen.

Härkönen vastaa VTT:lla pilottilaitosten kehittämisestä.

Kierrätyskuidusta on jo tehty kankaita juhlavaatteisiin

Menetelmä ei ole jäänyt jätekuidun kierrätysteknologiaksi, vaan siitä on valmistettu lankaa ja edelleen kangasta.

Euroopan parlamentin jäsen, entinen ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen pukeutui viime itsenäisyyspäivänä Linnan juhlissa iltapukuun, jonka neuloksen raaka-aineena oli käytetty VTT:n liuottamaa poistopuuvillaa.

Langaksi kuidun kehräsi Pure Waste -niminen yritys, joka myös valmisti kankaan.

Sirpa Pietikäinen uskoo, että kierrätyskuitu on tulevaisuuden ratkaisu; varsinkin kun keinokuiduista on tullut jätteenä ympäristöongelma.

Pietikäinen ei juhlavaatetta ostanut. Mikä on kierrätyskuidun suosio, jos se on kalliimpaa kuin puuvillakuitu?

– Jos vaatteelle laskee käyttöhinnan tuntihintana, laadukas ja vähän kalliimpikin tuote on edullisempi. Halpa t-paita on rypistynyt jo kaupan rekillä ja käyttökelvoton ensimmäisen pesun jälkeen, Pietikäinen vastaa.

VTT:n teknologian hyödyntäjäksi on syntynyt myös start up –yritys Infinited Fiber Company.

Se kertoo uusiokuidun kelpaavan useiden erilaisten tekstiilien: vaatteiden, kodintekstiilien, hygieniatuotteiden ja teknisten tekstiilien raaka-aineeksi. Uusiokuitu voi olla näissä tuotteissa mukana 100-prosenttisesti tai merkittävänä sekoitekuidun osana.

Ilman rikkihiiltä

Viskoosikuidun valmistuksen ympäristöä rasittavat tekijät ovat prosessissa käytetyt kemikaalit, etenkin hyvin myrkyllinen rikkihiili.

VTT:n selluloosakarbamaattiteknologia on ympäristöystävällisempi.

– Me haluamme parantaa maailmaa ja pelastaa tekstiiliteollisuuden tulevaisuuden, Marjo Määttänen sanoo.

Maailman viskoositeollisuus on vaikeuksissa juuri ympäristövaikutustensa vuoksi ja moni tehtaita on suljettu. Nyt niille mahdollisesti avautuu VTT:n teknologian avulla uusia elämä.

– Tekstiilikuitujen kysyntä kasvaa koko ajan. Puuvillan viljelyn rajat on saavutettu. Kasvua on tähän asti täytetty synteettisillä polyesterikuiduilla, mutta nyt on tarjolla selluloosapohjainen uusiokuitu, Määttänen kertoo.

Pieni osa EU-rahoitusta

Kokonaisuudessaan  VTT:n Bioruukin kuidunkehruulinja on noin 2 miljoonan euron hanke. EU-avustusrahojen osuus oli noin 20 prosenttia.

– Saatu tuki oli tarpeellinen, sillä Uudellamaalla toteutettavat EU-hankkeet eivät pääse suuremman EU-tuen piiriin, Marjo Määttänen toteaa.

VTT on tehnyt tekstiilikuitujen kierrätyksen kehitystyötä jo vuodesta 2012 lähtien.

Mainetta, ei rahaa

RegioStars –kisassa saatu palkinto on EU-komission tunnustus innovatiivisimmille EU-tukirahoilla toteutetuille hankkeille.

Tänä vuonna kilpailuun osallistui 102 hanketta eri EU-maista. Niiden joukosta asiantuntijaraati valitsi 21 loppukilpailuun päässyttä kilpailemaan viiden sarjan voitosta.

VTT:n ja Aalto-yliopiston kierrätyskuituhanke oli ainoa loppukilpailuun yltänyt suomalaishanke.

Se kilpaili sarjassa, jossa hankkeet tavoittelivat kestävää kehitystä hiilipäästöjä alentamalla.

Palkinto ei tuo rahaa, mutta sitäkin enemmän julkisuutta. Palkitsemistilaisuus nimittäin tapahtuu Brysselissä vuosittain järjestettävässä Euroopan alueiden ja kaupunkien –teemaviikon yhteydessä.

Suureellisessa palkintogaalassa on yleisönä noin 4000 aluehallintojen päättäjää eri puolilta EU:ta.

Kilpailu järjestetään vuosittain. Viime vuonnakin suomalaishanke voitti myös oman sarjansa. Kyse oli Iin Micropoliksen vähähiilisyyshankkeesta.