Uutiset

Euron kriisi koettelee myös Ruotsia

Eurooppalaisen yhteistyön paha vastatuuli ja euron syvä kriisi ovat käynnistäneet Suomessa keskustelua markan paluusta. Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen (kesk.) esitti, että markka tulisi ottaa käyttöön euron rinnalla.

Mikä on Väyrysen malli kokonaisuudessaan, kaikkine yksityiskohtineen, se on jäänyt epäselväksi.

Vauhtia markka-aikaa tukeville puheille on haettu koko talouskriisin ajan Ruotsista. Suomen läntistä naapurimaata on pidetty talouden onnelana, koska se ymmärsi jäädä pois euroliitosta ja piti kiinni kruunusta.

Ruotsin väitetään kuittaavan etua sekä eurosta että omasta valuutasta ja rahapolitiikasta.

Tuoreet tilastotiedot Ruotsin taloudesta kertovat kuitenkin maan kärsivän kansainvälisen talouden ja euroalueen ongelmista.

Kuluttajien usko huomiseen horjuu myös Ruotsissa ja niinpä kotimainen kulutus on laskussa. Talouden kasvu on pysähtynyt ja työttömyys lisääntyy monien ennusteiden mukaan.

Eurooppalaisessa mittauksessa talous on Ruotsissa edelleen hyvällä mallilla. Keskeistä on kuitenkin se, että talouden taivaanrannalle on muodostunut synkkiä pilviä yllättävän lyhyessä ajassa.

Ruotsi on korkean elintason länsimaana hyvin tiukoin kytköksin kiinni maailmantaloudessa ja varsinkin Euroopan taloudessa. Se ei mitenkään voi päästä karkuun kruunuineen tilannetta, jossa keskeistä on kasvun hiipuminen.

Kun markkinat eivät vedä, myös Ruotsin vientiteollisuus kärsii, mikä näkyy tietysti myös työllisyyden kielteisenä kehityksenä.

Porvarihallitus on pitänyt talouden ohjat käsissään ja niinpä Ruotsilla on Suomea enemmän paukkuja elvytykseen. Pohjaa talouden taantuman torjunnalle antaa myös maan rahoitusjärjestelmän hyvä kunto.

Ruotsissa odotetaan kuumeisesti kestäviä ratkaisuja euroalueen talousongelmiin. Torstaina alkaa EU:n historian ehkä kaikkein tärkein huippukokous, jonka päätöskykyyn EU-komission varapuheenjohtaja Olli Rehn vahvasti luottaa.

Rehnillä ei asemansa vuoksi ole mahdollisuuttakaan synkkiin puheenvuoroihin juuri huippukokouksen alla. Hän edustaa mielipiteineen virallista optimismia.

Ranskan ja Saksan sopimus euroalueen uusista pelisäännöistä ei ole saanut vastaansa pelkästään kiitosta. Tämä on huono merkki, sillä joku voi joutua perääntymään puheineen – yksi mahdollisuus on myös euroalueen hajoaminen.

Peruutusvaihdetta etsivien joukossa saattaa olla valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.), joka julisti, ettei määräenemmistö saa tehdä päätöksiä pysyvässä kriisirahastossa.

Mikä kiire Urpilaisella oli jälleen kerran lyödä ovia kiinni, kun päämääränä tulee kuitenkin olla sovitteluratkaisu? Parempi vaihtoehto olisi ollut vaieta.

Mitä talouden päätöksiä tekee Ruotsi, siihen saataneen vastauksia jo ensi viikolla.