fbpx
Uutiset

Euroopan unioni sai itäeurooppalaista väriä

Euroopan unionin laajentuminen on viime vuodet ollut suomalaisille eurokansalaisille niin arkipäiväistä, että historiallisetkin käännekohdat voivat jäädä aivan liian vähälle huomiolle.

Vuodenvaihteessa suomalaisten kanssa yhteiseen unioniin otettiin täysivaltaisiksi – tai ainakin melkein – jäseniksi romanialaiset ja bulgaarit.

Unioniin saatiin uusien jäsenten mukana muutakin kuin kyrilliset kirjaimet. EU on merkittävästi monikulttuurisempi ja värikkäämpi kuin aikaisemmin – halusimme sitä tai emme.

Kahden entisen sosialistimaan EU-jäsenyys on historiallinen ja juhlimisen arvoinen. Romania ja Bulgaria ovat viimeiset entisen itäblokin maat, jotka ovat olleet unionin ulkopuolella – sillä varauksella, ettei mukaan lasketa hajonneiden Neuvostoliiton ja Jugoslavian osia, joista niistäkin Slovenia on jo hyvinvoiva EU-maa ja Kroatiasta on tulossa hyvää vauhtia sellainen.

EU hakee Romanian ja Bulgarian jälkeen äärirajojaan. EU-kielellä puhutaan arkisesti unionin laajentumisen viidennen vaiheen päätepisteestä. Sillä halutaan korostaa, ei päätepistettä, vaan jatkuvuutta.

EU:n laajentuminen on omalaatuinen tapahtumaketju, joka on edennyt kaikista vaikeuksista huolimatta. Päätös 12 maan liittymisneuvotteluiden aloittamisesta tehtiin Suomen edellisellä puheenjohtajuuskaudella Helsingissä joulukuussa 1999. Nyt laajentuminen on totta, kun Suomen viimeisin puheenjohtajuuskausi on ohi ja viesti vaihtui Saksalle.

Kahden uuden jäsenen jälkeen EU:ssa on 27 jäsenmaata. Unionin hallinnon yksinkertaistaminen on entistä tarpeellisempaa. Ensimmäiseksi siinä riittää savottaa Saksalle. EU:n perustuslakineuvottelut on saatava liikkeelle. Muuten kaikki aika ja raha unionissa menevät tyhjänpäiväiseen hallinnointiin.

Seuraavassa laajentumisvaiheessa mennään jo entisen Neuvostoliiton alueelle. Ei ole epäilystä, ettei EU-juna jatkaisi kulkuaan, vaikka pohjan perillä saattaa jo äkkinäistä hirvittää.

Katseet on aika kääntää seuraavaksi jo eurooppalaistuneeseen Ukrainaan, etenkin, kun Turkin suunta on ainakin osittain jäädytetty.

EU saa jopa 30 miljoonaa uutta asukasta uusimpien jäsentensä mukana. Romania on peräti EU:n seitsemänneksi väkirikkain maa, ja Bulgariakin on Suomea merkittävästi suurempi.

Yhteensä EU:ssa on asukkaita nyt 487 miljoonaa eli unioni on entistä merkittävämpi mahti, vaikka sen maailmantaloudellinen painoarvo ei tämän laajentumisen ansiosta lyhyellä tähtäimellä nousekaan.

Kumpikaan maista ei täyttänyt edes EU:n kaikkia jäsenyysehtoja. Romaniaan ja Bulgariaan sovelletaan ensimmäistä kertaa ehdollisia rajoituksia, jotka laukeavat, jos maat eivät uudista esimerkiksi oikeuslaitostaan vaaditulla tavalla.

EU luottaa – mihinkäs muuhunkaan – kuin rahan mahtiin. Jos uudistukset takkuavat, esimerkiksi Romanian ja Bulgarian maataloustuet kapenevat. Uudet jäsenmaat ovat EU:n selvästi köyhimmät, eikä niiden jäsenyys ole Suomellekaan ilmaista.

Menot